| Summary: | Tutkimuksessani tarkastelen Taneli Viljasen Varjoja, usvaa. Essee sukupuolesta (2020) teoksessa
ilmenevää ei-binaaria sukupuolikokemusta. Tutkin sitä, kuinka kokemus ilmenee ja kuinka
kokemusta ilmaistaan kirjallisesti. Tutkimukseni tarkoituksena on sukupuolikokemuksen
analysoinnin lisäksi ottaa osaa keskusteluun sukupuolen moninaisuudesta ja ilmentää
sukupuoleltaan ei-binaarin yksilön asemaa yhteiskunnassamme.
Tulkitsen kohdeteosta hermeneuttisfenomenologisen lähiluvun menetelmällä, jonka avulla
tutkin kokemusta jäsentäviä, luokiteltavia ulottuvuuksia. Teoreettisesti tutkimukseni nojaa
Judith Butlerin teoriaan sukupuolen sosiaalisesta alkuperästä ja performatiivisuudesta.
Tutkimusta viitoittaa myös Sara Ahmedin queer-fenomenologinen teoria ideologisesti
suuntautuneista ja suuntaavista tiloista, sekä yksilöä suuntaavista yhteiskunnallisista
normeista. Lisäksi analysoin sukupuolikokemusta Maurice Merleau-Pontyn
ruumiinfenomenologian kautta.
Tulokset osoittavat, että esseeteoksessa esitetty ei-binaari sukupuolikokemus on
moniulotteinen ja alati muuntuva. Sukupuoli näyttäytyy yhtä aikaa olemassa olevana ja
olemattomana kokemuksena, joka liikkuu erilaisten asioiden rajapinnoilla tai niiden välissä.
Rakenteellisesti teos muodostaa kokonaisuuden, jossa sukupuolikokemus voidaan jakaa
ruumiillisiin, tilallisiin, sosiaalisiin ja eksistentiaalisiin ulottuvuuksiin. Analyysi osoittaa, että ei-binaari sukupuolikokemus kietoutuu lähes kaikkeen yksilön elämässä ja muotoutuu suhteessa
omaan ruumiiseen, tilaan, yhteiskuntaan ja olemassaoloon. Analyysista on pääteltävissä myös
se, että binaarilla sukupuolijärjestelmällä on paljon valtaa yhteiskunnassamme. Teoksessa
painottuu toive sukupuolen määrittelyn vapaudesta ja toisaalta pakollisen määrittelyn
lakkauttamisesta, jotta jokaisen sukupuolikokemus tulisi tunnistetuksi ja tunnustetuksi.
|
|---|