Journalistisiin sisältöihin kohdistuvan palautteen antaminen Yle Kioskin Instagramissa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Yle Kioskin Instagramissa toimivan uutistilin (@ylekioski) saamaa palautetta ja sen sisältämää journalismikritiikkiä. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millaista palautetta Instagram-tilin kohdeyleisö antaa, miten tilille sisältöä tuottavat toimittajat suhtautuvat...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Karttunen, Camilla, Jolkkonen, Anni
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85394
Description
Summary:Tässä tutkielmassa tarkastellaan Yle Kioskin Instagramissa toimivan uutistilin (@ylekioski) saamaa palautetta ja sen sisältämää journalismikritiikkiä. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millaista palautetta Instagram-tilin kohdeyleisö antaa, miten tilille sisältöä tuottavat toimittajat suhtautuvat palautteeseen ja miten annettu palaute vaikuttaa heidän työhönsä. Tutkielmaa varten käytiin läpi Yle Kioskin Instagram-tilin yhden viikon aikana saama palaute, joka koostui tilille lähetetyistä yksityisviesteistä ja julkaisujen julkisista kommenteista. Sisällönanalyysissa analysoitiin 32 Yle Kioskin Instagram-tilille kohdistettua palautetta. Lisäksi tutkielmassa haastateltiin Yle Kioskin Instagramin sisältöjen parissa työskentelevää tuottajaa ja kolmea toimittajaa. Sekä palautedata että haastatteluaineistot tulkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Palautedatan analysoinnin perusteella pyrittiin luomaan käsitystä tilille kohdistetun palautteen sisällöstä. Haastatteluaineiston analysoinnin pohjalta pyrittiin puolestaan saamaan selvyyttä siitä, miten toimittajat suhtautuvat palautteeseen ja miten se vaikuttaa heidän työhönsä. Sisällönanalyysin perusteella palautedatasta pystyttiin muodostamaan seitsemän kategoriaa, joihin tilille annettu journalistinen palaute kohdistui. Kategoriat olivat objektiivisuus, sanavalinta, asiavirhe, uutisaihe, yksiäänisyys, näkökulma ja julkaisun vaikutus aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun. Yleisesti tilille annettiin eniten palautetta tilin käyttämistä sanavalinnoista ja oletetuista asiavirheistä. Annettu journalistinen palaute kohdistui yleisimmin journalismikritiikin normikritiikin tasolle. Haastatteluaineistojen sisällönanalyysin avulla löydettiin kaksi pääteemaa, jotka kuvaavat toimittajien suhtautumista tilille kohdistettuun palautteeseen. Toimittajat suhtautuvat palautteeseen työn kuormittavuutta lisäävänä tekijänä ja toisaalta asiana, joka vaikuttaa konkreettisesti heidän työtehtäviinsä. Palautteen kuormittavuutta pystytään säätelemään esimerkiksi toimituksen sisäisillä palautekäytännöillä.