"Laulu on paras harrastus" lasten laulunopetuksen kehittäminen musiikkioppilaitoksessa

Tutkielmani käsittelee lasten laulunopetuksen kehittämistä musiikkioppilaitoksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lauluoppilaiden ja heidän vanhempiensa kokemuksia kehitteillä olevasta lasten laulunopetuksesta. Päätutkimuskysymyksiä ovat, millaisena valmentavan laulunopetuksen oppilaat ja hei...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Juvonen, Mirja
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85392
Description
Summary:Tutkielmani käsittelee lasten laulunopetuksen kehittämistä musiikkioppilaitoksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lauluoppilaiden ja heidän vanhempiensa kokemuksia kehitteillä olevasta lasten laulunopetuksesta. Päätutkimuskysymyksiä ovat, millaisena valmentavan laulunopetuksen oppilaat ja heidän vanhempansa kokevat laulun opiskelun, miten laulaminen näkyy heillä kodeissa sekä tukeeko koulun musiikinopetus lasten lauluharrastusta? Laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on saada tietoa, joka auttaa kehittämään lasten laulunopetusta musiikkioppilaitoksissa. Lauluharrastuksen alaikäraja suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa on perinteisesti ollut n. 16 vuotta. Näin on yhä edelleen useissa musiikkioppilaitoksissa, mutta enenevässä määrin on kuitenkin alettu kehittää mahdollisuuksia yksinlaulun opiskeluun myös lapsille. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin laulaminen kodeissa ja kouluissa sekä eri yhteisöissä on vähentynyt, ja koulujen musiikin opetuksen määrä ja laatu ovat paljolti kiinni opettajasta ja hänen laulun opettamisen taidostaan, johon luokanopettajan koulutus ei juurikaan enää anna valmiuksia. Suoritin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena, jossa nojaan fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineisto koostuu neljän valmentavan laulunopetuksen oppilaan ja neljän vanhemman haastatteluvastauksista. Toteutin haastattelut puolistrukturoituina teemahaastatteluina, jotka analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteella. Tutkimuksen tuloksissa nousi esille, että oppilaat ja vanhemmat kokivat lasten lauluharrastuksen positiivisena ja merkityksellisenä. Haastatelluille oppilaille musiikki ja laulaminen oli tärkeä osa vapaaaikaa, laulamisella oli sosiaalista merkitystä ja osa oppilaista kertoi myös laulamisen vaikutuksesta tunteiden säätelyssä. Lähes kaikki vanhemmista lauloivat kodeissa antaen lapsille laulun mallia. Myös koulun musiikintunneilla laulaminen oli tärkeässä roolissa ja oppilaat saivat siellä jonkin verran ohjeita laulamiseen. Koulun musiikinopetus näytti tukevan heidän lauluharrastustaan. Tutkielman taustakirjallisuus ja haastateltavien positiiviset kokemukset ja näkemykset lauluopinnoista sekä vastaukset laulamisen tärkeydestä ja merkityksellisyydestä vahvistivat käsitystä, jonka mukaan laulua kannattaa opettaa myös lapsille. Osallistujien tyytyväisyys kertoi valmentavan laulunopetuksen tarpeellisuudesta sekä siitä, että opetusta on tärkeää jatkaa edelleen ja laajentaa muihinkin oppilaitoksiin. Vastaukset vahvistivat myös tarpeen opintojen jatkumisesta valmentavien opintojen jälkeen.