Tubetusta vai journalismia? teemahaastattelujen analyysi Pierre Bourdieun kenttäteoriaa soveltaen

Tutkielmaani haastateltiin viittä suomalaista Youtube-videoiden tekijää, joista osa teki töitä medialoille ja osa ei. Haastateltavat valikoituivat mukaan sisältöjen samankaltaisuuden perusteella. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää heidän suhdettaan journalismiin ja sosiaalisen median alustoihin,...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Tuomi, Simo
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85356
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmaani haastateltiin viittä suomalaista Youtube-videoiden tekijää, joista osa teki töitä medialoille ja osa ei. Haastateltavat valikoituivat mukaan sisältöjen samankaltaisuuden perusteella. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää heidän suhdettaan journalismiin ja sosiaalisen median alustoihin, ja erityisesti kartoittaa media-talolle töitä tekevien journalistien ja yksityisten toimijoiden suhtautumisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Puolistrukturoidun teemahaastattalun keinoin luotiin aineisto, jota analysoitiin Pierre Bourdieun luomien käsitteiden valossa. Tutkielmassa selvisi, että videoiden tekijöiden suhde journalismiin oli vaihteleva. Osa heistä koki tekevänsä journalismia ja osa ei. Journalismin edellytyksenä nähtiin yleisesti työsuhde mediataloon ja/tai sitoutuminen journalistin ohjeisiin. Youtube ja sosiaalisen median alustat vaikuttivat haastateltavien toimenkuvaan monella tavalla, toisaalta mahdollistaen esimerkiksi henkilökohtaista kerrontaa ja kommunikaatiota yleisöjen välillä ja toisaalta rajoittaen materiaalin julkaisua tai tapoja, millä asioista puhutaan. Alustojen toimintalogiikka vaikutti voimakkaasti haastateltavien toimintaan. Sosiaalisen median alustat koettiin yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta ongelmallisemmaksi niiden tekijöiden keskuudessa, jotka tekivät töitä mediataloille.