| Summary: | Tutkimus käsittelee vähemmistöhallitusta parlamentaarisena työvälineenä, tapana tukea parlamentarismin toteutumista. Työn tarkoitus on selvittää, millaisia mahdollisuuksia vähemmistöhallitus voi tarjota suomalaiselle parlamentarismille. Parlamentarismi käsitetään tässä tutkimuksessa paitsi hallintomuotona myös periaatteena ja menettelynä. Näkökulmia parlamentarismiin ammennan Frank Ankersmitin ja Kari Palosen ajattelusta. Työ on luonteeltaan teoreettinen tutkimus.
Tutkimuksen keskeinen havainto on vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen vaikutus suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Uudistuksen myötä Suomi muuttui ns. negatiivisen parlamentarismin maasta positiivisen parlamentarismin maaksi. Uudistuksella tavoiteltiin järjestelmän parlamentaaristen ominaisuuksien vahvistamista, mutta käytännössä vallan painopiste vaikuttaa siirtyneen yhä vahvemmin pääministerivetoisen, enemmistömuotoisen hallituksen suuntaan.
Tutkimukseni mukaan vähemmistöhallitus tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia parlamentaariselle järjestelmälle. Se pakottaa hallituksen yhteistyöhön koko eduskunnan kanssa ja siten vahvistaa eduskunnan asemaa parlamentaarisessa järjestelmässä. Vähemmistöhallitus korostaa parlamentaarisen politiikan edustuksellisia ja retorisia ominaisuuksia, ja sallii enemmän tilaa poliittiselle kompromissille. Parlamentaarisen politiikan luova ja kontingentti luonne pääsee paremmin oikeuksiinsa.
Vähemmistöhallitus on käytännöllinen tapa vahvistaa suomalaista parlamentarismia. Mikään pykälä ei estä vähemmistömuotoisen hallituksen muodostamista – kyse on
enemmän tahdosta.
|
|---|