| Yhteenveto: | Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin suolistomikrobiston koostumuksen yhteyksiä
kardiometabolisten sairauksien riskitekijöihin ylipainoisilla naisilla. Myös kuuden viikon
kestävyysharjoittelun vaikutuksia tarkasteltiin tutkittavien suolistomikrobiston koostumukseen
ja kardiometabolisiin riskitekijöihin. Lopuksi tarkasteltiin vielä muuttujien muutosten välisiä
yhteyksiä. Tässä työssä on käytetty Munukan ym. (2018) tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen
osallistui 15 ylipainoista keskimäärin 36,8-vuotiasta naista, jotka olivat sedentaarisia ja BMI
oli yli 27,5 (kg/m²).
Mittaukset suoritettiin perustasolla sekä kontrollijakson ja harjoitusjakson jälkeen. Mittaukset
sisälsivät laboratoriotestejä sekä submaksimaalisen polkupyöräergometritestin. Näiden lisäksi
tutkittavat täyttivät ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa ja heidän tuli ylläpitää normaalia syömis- ja
liikuntakäyttäytymistään koko tutkimuksen ajan. Kehonkoostumusta arvioitiin DXA-laitteella
ja verinäytteistä analysoitiin eri rasva-arvoja, insuliini- ja glukoosiarvoja sekä tulehdustekijöitä.
Tutkittavat keräsivät itseltään ulostenäytteet ohjeiden mukaisesti. Näytteistä eristettiin DNA ja
suolistomikrobien koostumus analysoitiin 16S rRNA-geenin amplikonisekvensoinnin avulla.
Liikunnan vaikutuksia suolistomikrobistoon tarkasteltiin tarkemmin metagenomianalyysillä.
Tutkimuksen tilastollisia analyysejä tehtiin IBM SPSS Statistics 28-ohjelmalla (IBM, USA).
Yhteyksiä tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiotesteillä ja kardiometabolisten muuttujien
keskiarvoeroja ennen ja jälkeen harjoitusjakson määritettiin kahden riippuvan otoksen t-testin
avulla.
Tutkittavien suolistomikrobien ja kehonkoostumuksen, rasva- ja kolesteroliarvojen,
insuliiniresistenssin tason sekä elimistön tulehdusstatuksen välillä havaittiin monia yhteyksiä.
Kestävyysharjoittelu laski tutkittavien painoa, keskivartalon rasvamassaa sekä LDLkolesterolia. Kestävyysharjoittelulla oli myös suolistomikrobiston koostumukseen vaikutuksia
ja harjoittelun havaittiin lisäävän Verrucomicrobia-pääjakson, Verrucomicrobiaceae- ja
Akkermansia-suvun sekä laskevan Proteobacteria-suvun suolistomikrobien määrää (Munukka
ym. 2018). Muuttujien muutosten välillä havaittiin myös muutamia merkitseviä yhteyksiä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suolistomikrobisto on yhteydessä kardiometabolisiin
riskitekijöihin ylipainoisilla naisilla ja liikunnalla voidaan vaikuttaa myönteisesti
kardiometabolisiin riskitekijöihin sekä suolistomikrobiston koostumukseen. Lisää tutkimusta
kuitenkin tarvitaan suuremmalla aineistolla, jotta tuloksia voidaan yleistää ja pitää luotettavina.
|
|---|