Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaalityön menetelmänä

Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön menetelmä, jonka avulla on mahdollista kehittää sosiaali- ja hyvinvointipalveluja. Sosiaalisen raportoinnin keinojen avulla sosiaalityön ammattilaisilla on mahdollisuus raportoida muutosta vaativista asioista ja ilmiöistä, joita työssään ko...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nousiainen, Mari
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84534
Description
Summary:Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön menetelmä, jonka avulla on mahdollista kehittää sosiaali- ja hyvinvointipalveluja. Sosiaalisen raportoinnin keinojen avulla sosiaalityön ammattilaisilla on mahdollisuus raportoida muutosta vaativista asioista ja ilmiöistä, joita työssään kohtaavat. Sosiaalityön asiantuntijuudelle annetaan rakenteellisen sosiaalityön kontekstissa keskeinen rooli. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on ollut selvittää mitä sosiaalisella raportoinnilla tarkoitetaan osana rakenteellista sosiaalityötä ja millaisia sosiaalisen raportoinnin laadullisia toteutustapoja ja/tai menetelmiä on käytössä kotimaisessa kontekstissa. Sosiaalinen raportointi on laadullista tiedon tuottamista ja raportointia, joka täydentää esimerkiksi erilaisten mittareiden ja indikaattoreiden antamaa tietoa. Hakutulosten perusteella sosiaalisen raportoinnin muotoja on lukuisia. Tässä tutkielmassa olen selvittänyt pääasiassa työntekijöille suunnattuja sosiaalisen raportoinnin tiedonkeruumuotoja ja esittelen niistä lyhyesti viisi; HUOMIS-barometrin, ASLI-mallin, Kuvastin-mallin, Helsingin kaupungin sosiaalisen raportoinnin tiedonkeruumallin sekä Sosiaalisen raportoinnin työkalun. Tiedonkeruuta kuvaavien mallien lisäksi tutkielmassa käsitellään tiedon raportoinnin muotoja fokuskeskustelun välityksellä. Fokuskeskustelun vaiheessa tietoa kootaan ja pohditaan työryhmässä valittujen teemojen osalta asiakas-, horisontaali- ja vertikaaliraportoinnin mallien avulla, jotta tiedon on mahdollista nousta rakenteelliselle tasolle. Aineiston perusteella esille nousee, että sosiaalisen raportoinnin malleja ja niiden käyttömahdollisuuksia on useita. Siitä huolimatta sosiaalityön toimiminen rakenteellisella tasolla ei aina toteudu. Jatkossa syitä on tutkittava lisää ja niihin on kyettävä löytämään ratkaisuja, koska sosiaalipalveluiden ja yleensä hyvinvointia edistävien toimien kehit-täminen tarvitsee määrällisen tilastotiedon lisäksi sosiaalityön asiantuntijuutta.