| Yhteenveto: | Tutkimukseni tavoitteena on perehtyä suomalaisten taidemuseoiden kokoelmaan koskeviin menettelytapoihin, kun kyseessä ovat erityisherkkiä orgaanisia osia sisältävät nykytaiteen teokset. Rajasin tutkimukseni teoksiin, joiden orgaaniset osat vaativat erityistä huomiota säilytyksen aikana tai ennen kuin teos asetetaan uudelleen näytteille.
Tutkimuksessa pohditaan myös taiteilijan suhdetta kokoelmiin tallennettuun teokseen ja kysymystä, miten teos saa muuttua, vai pitääkö sen säilyä sellaisena kuin se oli valmistuessaan. Tutkielmassa selvitään asiantuntijahaastattelujen avulla museoissa tunnistettuja kokoelmatyön haasteita ja ratkaisumalleja. Teosesimerkit ovat valikoituneet tutkimukseeni osallistuneiden museoiden kokoelmista asiantuntijahaastattelujen perusteella.
Kaikella elollisella materiaalilla on elinkaari, osalla toista herkempi ja lyhyempi. Ilmankosteuden ja -koostumuksen sekä lämpötilan vaihtelut vaikuttavat orgaanisiin materiaaleihin. Stabiileilla ja säädellyillä olosuhteilla materiaalien muutoksia pystytään hidastamaan ja konservointitoimilla kyetään useissa tapauksissa jatkamaan teoksen tai sen osien elinkaarta pidemmälle.
Tutkimuksessa kuvataan teemoittelun avulla eri teosten elinkaareen liittyviä vaiheita. Tutkielman keskeisiksi teemoiksi ja tutkimusongelmaa jäsentäviksi näkökulmiksi nousivat teos osana museokokoelmia, teos dokumenttina ja taiteena, teoksen säilyttäminen, vaikeasti säilytettävät orgaaniset teokset ja taiteilijan suhde teokseen.
|
|---|