| Yhteenveto: | Koronapandemia rantautui Suomeen keväällä 2020. Tuo kevät muistetaan lukuisista varsin poikkeuksellisista rajoitustoimista, joiden kollektiivinen tavoite oli vähentää lähikontakteja ja estää koronaviruksen
leviäminen. Tässä tutkimuksessa poikkeuksellista pandemia-aikaa tutkittiin ravintolatyöntekijöiden näkökulmasta. Ravintoloita on rajoitettu vuosina 2020–2022 monin tavoin. Täyssulkujen lisäksi mm. aukioloaikoja, asiakasmääriä ja ravintoloissa liikkumista on rajoitettu. Rajoitukset ovat vaikuttaneet alan yritysten toimintamahdollisuuksiin, mutta myös työntekijöihin esimerkiksi työn epävarmuuden lisääntymisenä ja toimeentulon ongelmina. Tämän tutkimuksen lähtökohta oli eksploratiivinen ja tutkimuksen keskeiset kysymykset olivat, 1) kuinka koronapandemia ja rajoitustoimet vaikuttivat ravintolatyöhön, 2)
kuinka työn muutokset vaikuttivat työntekijöiden yksityiselämään ja 3) kuinka ravintolatyöntekijät henkilökohtaisesti kokivat yhteiskunnan ravintola-alaan kohdistamat rajoittamistoimet.
Teoreettisesti ravintolatyötä taustoitetaan tutkielmassa emotionaalisen ja prekaarin työn käsitteistön
avulla. Tutkimuksen viitekehys rakentuu kriisiajan politiikkatoimien kautta, joihin ravintolatyöntekijöiden kokemuksia peilataan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä kesällä 2022, noin kolme
kuukautta ravintolarajoitusten päättymisen jälkeen. Aineistoksi muotoutui 33 pandemia-ajan tarinaa nykyisiltä ja entisiltä ravintolatyöntekijöiltä. Tarinoita analysoitiin kaksivaiheisesti, ensin lähestyen tarinoita
sisällönanalyyttisesti ja aineistolähtöisesti. Analyysin toisessa vaiheessa tarinoista etsittiin yhtäläisyyksiä
perustuen niiden kuvaamaan liikkeeseen. Analyysivaiheiden pohjalta tutkimuksen tulosten synteesinä
aineistosta muodostettiin kolme mallitarinaa, jotka kuvaavat ravintolatyöntekijöiden kokemuksia pandemia-ajasta. Mallitarinat kantavat niitä kuvaavia nimiä; Vapautuja, Alistuja ja Sopeutuja.
Tutkimuksen tuloksien mukaan ravintolatyöntekijöiden kokemuksissa kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta korostuvat erityisesti työnantajan taholta koettuun huonoon kohteluun liittyvät teemat
sekä jouston vaatimuksien lisääntyminen työssä. Yksityiselämän ongelmina korostuvat ansionmenetyksiin ja mielenterveyteen liittyvät teemat. Tutkimuksen tulokset viittaavat kolmannen tutkimuskysymyksen osalta ravintolatyöntekijöiden kokeneen yhteiskunnalliset rajoitustoimet moraalisesti leimaaviksi ja
eriarvoistaviksi. Metaforallisesti rajoitusten esitetäänkin muodostaneen ravintolatyöntekijöistä pandemian aikana yhteiskunnasta ulossuljetun paheellisen tarkkailuluokan. Tarkkailuluokan oppilaita yhdistää
tutkimuksen mukaan koettu aliarvostus, ja yhteiskunnan tuen puute rajoittamistoimien aikana.
|
|---|