Pelimannin soiva sydän arkistotieteellisen ajattelun paradigmat musiikkiarkistoinnissa: tapausesimerkkinä Kansanmusiikki-instituutti

Musiikkiin liittyvä, kulttuurinen asiatietoaineisto on moninaista ja sitä on arkistoituna Suomessa lukemattomiin paikkoihin, mistä syystä löytäminen sen äärelle voi olla haasteellista, sillä musiikkiarkistollinen puoli ei kaikissa tapauksissa ole näkyvästi osa toimijan substanssitehtävää. Tämä pro...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Rantamäki, Maria
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84036
Kuvaus
Yhteenveto:Musiikkiin liittyvä, kulttuurinen asiatietoaineisto on moninaista ja sitä on arkistoituna Suomessa lukemattomiin paikkoihin, mistä syystä löytäminen sen äärelle voi olla haasteellista, sillä musiikkiarkistollinen puoli ei kaikissa tapauksissa ole näkyvästi osa toimijan substanssitehtävää. Tämä pro gradu -tutkielma kuvailee musiikkiarkistointia osana suomalaista arkistokenttää Kansanmusiikki-instituutin toimiessa tapausesimerkkinä, tarkastelee aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla empiirisestä haastatteluaineistosta arkistokohtaisia tiedon tallentamisperiaatteita kansanmusiikin esittäjistä ja käsittelee neljää arkistoajattelun paradigmaa tässä yhteydessä. Arkistointi on yksi toimintatavoista, joilla vuodesta 1974 lähtien toiminut Kansanmusiikki-instituutti on edistänyt kansanmusiikkia ja -tanssia. Keskeinen tutkimusaineisto muodostuu vuosina 2021–2022 tehdyistä, yhdeksästä teemahaastattelusta, joiden informantit ovat instituutin arkiston arjen läheisyydestä ja edustavat ajallisesti instituutin tähänastisia toimintavuosia, mikä laventaa näköalaa arkistonhoitajan rooliin huomioiden arkistotoiminnan toteuttamiseen liittyviä valinta- ja valtaprosesseja. Lisäksi tutkimus tukeutuu alkuperäislähteinä toimintakertomuksiin. Lähestymistapa on muistitieto-arkistohistoriallinen, sillä organisaatiorakenteiden takana on henkilötoimijoiden kokemuksellisuus, joka jakautuu useille vuosikymmenille vaikuttaen yhteismitallisesti arkiston kontinuumiin ja kuvastaa heidän muistamanaan rakenteellisia murroskohtia ja muutosprosesseja musiikkiarkistoinnissa unohtamatta nykyajan ajankohtaisuutta. Kansanmusiikki-instituutin arkistotoiminta on sekä luonnollinen että sisäänrakennettu osa kansalaisjärjestöön kuuluvaa yhteisöllisyyttä, joka näkyy jokapäiväisessä arkistotyössä käytännönläheisyytenä tallentaa, säilyttää ja välittää suomalaista kansanmusiikkia elävänä perinteenä. Se ilmentää omanlaisella tavallaan henkilötoimijoiden toteuttamana skaalautuvasti sekä operatiivista että strategista arkistoaineiston muodostamista toimintaympäristössä, joka on sekä muuttuvainen että perustavanlaatuinen.