Sijoitetun lapsen koulunkäyntikyvyn kartoittaminen moniammatillisesti

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koulunkäyntiin. On lakisääteistä, että lapsen koulunkäynti mahdollistetaan myös tilanteissa, joissa lapsi sijoitetaan pois kotoa. Sijoitukseen liittyy usein isoja muutoksia lapsen elämässä, joten koulunkäyntikykyä saattaa olla tarpeellista arvioida. Sijoitet...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Laukka, Outi, Turpeinen, Jutta
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84014
Description
Summary:Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koulunkäyntiin. On lakisääteistä, että lapsen koulunkäynti mahdollistetaan myös tilanteissa, joissa lapsi sijoitetaan pois kotoa. Sijoitukseen liittyy usein isoja muutoksia lapsen elämässä, joten koulunkäyntikykyä saattaa olla tarpeellista arvioida. Sijoitettujen lasten koulunkäyntikyvyn kartoittamisessa on tärkeä hyödyntää moniammatillista yhteistyötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko Sisukas-mallin kaltaisesta toimintamallista hyötyä sijoitetun lapsen koulunkäyntikyvyn kartoittamisessa. Tarkemmin perehdytään siihen, mitä tekijöitä ammattilaiset korostavat koulunkäyntikyvyn kartoittamisessa. Lisäksi tutkitaan, millaisia näkemyksiä heillä on moniammatillisesta yhteistyöstä Sisukas-mallissa. Tutkimus on laadullinen ja siinä käytetty aineisto on Sisukas-tiimin keräämä palautekysely kolmelta eri vuodelta. Aineistoa on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koulunkäyntikyvyn kartoittamisessa on tärkeää yksilöllinen kohtaaminen ja oppilaan taustatietojen selvittäminen. Moniammatillista yhteistyötä pidettiin välttämättömänä sijoitettujen lasten kohdalla. Toimivan moniammatillisen yhteistyön kannalta koettiin tärkeänä, että aikaa on käytettävissä riittävästi, vastuualueet määritellään selkeästi, tiedonkulku on toimivaa ja kaikilla on yhteinen tavoite. Haastavana yhteistyössä koettiin ajan riittämättömyys ja henkilöstöresurssien vähäisyys. Tutkimuksemme pohjalta voidaan todeta, että Sisukas-malli on hyvä väline kartoittamaan sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäyntikykyä. Se on myös parantanut lasten kouluun kiinnittymistä, antanut onnistumisen kokemuksia sekä parempia tulevaisuuden näkymiä.