| Summary: | Petsamon alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 14.10.1920. Tämän tutkimuksen kohteena ovat 1930-
luvulla julkaistujen Suomea esittelevien maisemakuvateosten Petsamoa esittelevät kuvat. Aineiston
kuvateoksia käytettiin Suomen esittelyyn sekä ulkomaille että kotimaassa. Millaisilla kuvilla
Petsamoa esiteltiin maisemakuvateoksissa? Tutkimusmenetelmänä ovat luettelointi, analysointi ja
kontekstualisointi. Maisemakuvateosten toimittajat näkivät Petsamon suomalaisesta näkökulmasta.
Kuvien valintaan vaikutti myös kustantaja. Valokuvaajilla ei välttämättä ollut mitään erityistä
tavoitetta luoda tiettyä kuvaa Suomen pohjoisimmasta kulmasta. Konteksti, johon kuvat
kuvaamisen jälkeen julkaisussa liitettiin ja kuvateksti, joka kertoi lisää kuvien aiheesta, paljastaa
myös teoksen toimittajan ajatusmaailman suhteessa monikulttuuriseen Petsamoon.
Ulkoasiainministeriö halusi luoda myönteistä kuvaa Suomesta ja suomalaisista julkaisemiensa
teosten kautta. Siihen sopivat huonosti kuvat venäläisestä luostarista ja kolttasaamelaisista. Näin
ollen Petsamoa esiteltiinkin näissä teoksissa pelkästään luonnonmaisemilla, kuten koskilla ja
luonnonpuistoilla. Urheilukalastukseen liittyvät kuvat liitettiin osaksi koskiluontoa. Matkakirjojen ja
suomalaisille suunnattujen teosten kuvamaailma on ollut monipuolisempi. Näistä löytyy kuvia myös
Petsamon luostarista, suomalaisista kalastajista ja kolttasaamelaisista. Petsamoon luotiin olosuhteet
turismille rakentamalla sinne matkailuun tarvittavia matkailumajoja. Jäämerentien valmistuttua
turismi lisääntyi erityisesti tien päätepisteeseen Liinahamariin. Syväsatama ja matkailumaja
houkuttelivat alueelle runsaasti kotimaisten turistien lisäksi myös ulkomaisia turisteja. Alue ja sen
infrastuktuuri kehittyivät kovaa vauhtia, kunnes talvisodan syttyminen lopetti turismin ja alue
luovutettiin lopullisesti 1944 Neuvostoliitolle
|
|---|