| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista luontosuhdetta Emma Puikkosen ilmastofiktioromaani Lupaus ilmentää inhimillisten ja ei-inhimillisten affektiivisten kohtaamisten kuvauksissaan. Luontosuhteen tunteelliset esitykset kirjallisuudessa voivat auttaa näkemään eettisempiä yhteiselon muotoja.
Ensimmäinen tutkimuskysymys käsitteli inhimillisten ja ei-inhimillisten kohtaamisten affektiivisuuden laatua. Analyysissa lähiluettiin inhimillisten henkilöhahmojen kohtaamisia sellaisten ei-inhimillisten toimijoiden kanssa, jotka kytkeytyvät ilmastonmuutoksen merkityksiin. Kohtaamisten tunteita nimettiin Sara Ahmedin tunneteorian pohjalta ja analysoitiin ruumiillisuuden näkökulmasta Donna Harawayn kanssa-kehkeytymisen käsitteen avulla. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin Raymond Williamsin käsitteen avulla, millaista luontosuhteeseen liittyvää tunnerakennetta teoskokonaisuus ilmentää. Siinä kontekstualisoivasti lähilukien peilattiin Lupauksen kohtaamisissa ilmeneviä tunteita tuoreessa tutkimuksessa havaittuihin ilmastofiktion yleisiin tapoihin kuvata ekokriisiä.
Analyysin perusteella tutkimus osoitti, että Lupauksessa päähenkilö Rinnan havaintojen kautta rakentuu tunneprosessi, jossa siirrytään pelokkaasta tunnekokemuksesta surun ja melankolian kautta rakkaudelliseen, ihmettelevään ja hyväksyvään suhtautumiseen ei-inhimillisiä kohtaan. Tätä ilmensivät erityisesti rajanylitysten kuvaukset kohtaamisissa. Keskeisin tekijä teoksen tunnerakenteen kannalta oli samaistuvan, rauhanomaisen yhteiselon kuvaus teoksen lopulla. Lupauksen tunnerakenne oli ihminen-luonto-jaottelua purkava ja inhimillisten ja ei-inhimillisten merkityksellistä, tasavertaista suhdetta korostava.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että ekokriisiä käsittelevässä ilmastofiktion genressä on mahdollisuuksia käsitellä ekokriisiä pelottelun sijaan myös hyväksymisen ja rakkauden tunteiden kautta. Tasavertaisen luontosuhteen rakentaminen ja vaaliminen Lupauksessa tekevät teoksen ilmentämästä orastavasta tunnerakenteesta eettisen suhteessa ei-inhimillisiin ja ekokriisin käsittelyyn.
|
|---|