| Summary: | Kanta-palvelut muodostavat Suomessa ainutlaatuisen, sähköisten sote-palvelujen kokonaisuuden. Palveluiden kehityksessä keskeistä ovat EU-tason vaatimukset, jotka ohjaavat potilaan vapaaseen liikkuvuuteen ja valinnanvapauteen. Tällä hetkellä kaikki EU-tason vaatimukset liikkuvuuden suhteen eivät toteudu täysin, joten kansallinen potilastietojen hallinta ei välttämättä tue kansalaisten tarpeita. Kanta-palveluiden tarkastelu avoimen datan ekosysteemeihin liittymisen näkökulmasta on ajankohtaista, sillä EU-tason vaatimukset sekä Suomessa käynnissä oleva sote-uudistus edellyttävät Kanta-palveluiden jatkuvaa kehitystä. Keskeistä tässä kokonaisuudessa ovat myös julkiset järjestelmähankinnat, jotka ovat tarkasti säänneltyjä mutta haastavia toteuttaa. Tämän vuoksi hankintojen näkökulmaa tulee myös tarkastella haasteiden ja hyötyjen näkökulmasta, kun kontekstina on Kanta-palveluiden mahdollinen liittäminen avoimen datan ekosysteemiin. Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia haasteita, hyötyjä, puoltavia ja estäviä tekijöitä Kanta-palveluiden liittämisessä avoimen datan ekosysteemiin voidaan havaita. Avoimen datan ekosysteemistä esitetään tutkimuksessa esimerkkinä Gaia-X-projekti. Keskiössä ovat myös Kanta-palveluiden järjestelmähankinnat, ja tutkimuksessa pyritään löytämään avoimen datan ekosysteemiin liittymisen vaikutuksia Kanta-palveluiden järjestelmien hankintoihin. Laadullinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena sekä puolistrukturoituna haastatteluna. Tuloksista voitiin huomata, että Kanta-palveluiden liittämisessä avoimen datan ekosysteemiin liittyy useita haasteita ja estäviä sekä puoltavia tekijöitä, mutta myös mahdollisia hyötyjä Kanta-palveluiden kehityksen näkökulmasta. Toisaalta Suomen lainsäädäntö sekä EU-tasolla kehityksessä olevat erilaiset terveysdatan mallit ovat tekijöitä, jotka estävät Kanta-palvelujen liittämisen GaiaX-projektiin tai sen kaltaiseen ekosysteemiin. Tulokset korostavat Gaia-X:n vaatimusten linjaamisen tärkeyttä European Health Data Space -hankkeen kanssa, jotta se olisi Kanta-palveluihin yhdistettävissä. Avoimen datan ekosysteemillä voidaan myös nähdä olevan positiivisia hyötyjä julkisille järjestelmähankinnoille tässä kontekstissa. Huomattiin myös, että aihealueen kirjallisuus ja käytäntö eivät kohtaa täysin, minkä vuoksi tutkimus toimii pohjana jatkotutkimukselle.
|
|---|