| Summary: | Tutkielman tarkoituksena on selvittää turvapaikanhakijoiden toimijuuden haasteita ja mahdollisuuksia turvapaikkaprosessin aikana. Tutkielmani on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaukseni teoreettinen viitekehys kiinnittyy toimijuuden käsitteeseen, joka ohjaa analyysiani.
Tutkimustulosten perusteella turvapaikanhakijoiden toimijuus muodostuu useista tekijöistä ja nämä osa-alueet näyttävät myös limittyvän toisiinsa. Turvapaikanhakijan toimijuus on rajattua lainsäädännöllisistä, kulttuurisista, sosiaalisista ja taloudellisista syistä johtuen. Toimijuuden puute näyttää liittyvän siihen, ettei yksilö pysty itse vaikuttamaan asioihin. Toimijuutta lisää se, että turvapaikanhakija keskittyy niihin asioihin, joihin hänellä on vaikutusvaltaa. Tällaisena tekijänä voi toimia esimerkiksi oman arjen järjestäminen mahdollisimman mielekkääksi.
Turvapaikanhakijalla on oikeuksien lisäksi velvollisuuksia, jotka pohjautuvat lainsäädäntöön. Lainsäädäntö asettaa turvapaikanhakijat erilaiseen asemaan suhteessa Suomen kansalaiseen. He elävät toisenlaisessa todellisuudessa, marginaalissa. Toisaalta toisenlainen todellisuus tarkoittaa marginaaliin asettumisen lisäksi sitä, että saapuessaan toisesta maasta uuteen kulttuuriin, he saapuvat konkreettisesti toisenlaiseen todellisuuteen. Kulttuuriin liittyvät normit säätelevät sitä, millä tavalla turvapaikanhakija voi toteuttaa omaa kulttuuriaan Suomessa. Toisaalta eri kulttuurista tuleminen asettaa haasteita myös esimerkiksi työnsaannille. Myös sosiaaliset suhteet muuttavat muotoaan, kun turvapaikanhakija saapuu uuteen kulttuuriin. Tämän vuoksi olisi erityisen tärkeää, että vastaanottokeskuksesta löytyisi samaa kulttuuria edustavia henkilöitä.
Tutkielmani aineisto vastasi siihen, mitkä tekijät uudessa maassa vaikuttavat turvapaikanhakijan toimijuuteen. Tätä tietoa tarvitaan kehittämään vastaanottojärjestelmää entistä enemmän siihen suuntaan, että se tukisi turvapaikanhakijoiden toimijuutta ja osallisuutta turvapaikkaprosessin aikana. Tutkimusaineisto vahvisti omaa kokemustani siitä, että monilla turvapaikanhakijoilla on halu ylläpitää omaa osaamistaan ja toimijuuttaan, mutta yksilöllisiä keinoja tähän on haastavaa löytää käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Turvapaikanhaku on tilapäinen elämänvaihe, mutta hakemusten käsittelyajat ovat ajoittain pitkittyneet huomattavastikin ruuhkautumisen vuoksi. Käsittelyajat ovat pitkiä myös valitusprosessien ja uusintahakemusten tekemisen johdosta. Tämä tarkoittaa, että ihminen saattaa olla turvapaikanhakijana useita vuosia.
|
|---|