Summary: | Rahastosijoittamisen suosion jatkuva kasvu luo tarpeen erilaisille rahastovertailuille ja
muille rahastosijoittamiseen liittyville tutkimuksille. Tässä tutkielmassa tutkittiin Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille sijoittavien suomalaisten aktiivisten ja passiivisten
osakerahastojen menestymistä viiden vuoden ajanjaksolla 1.1.2017-1.1.2022. Tutkimuksen
tavoitteena oli selvittää, kumpi rahastotyyppi suoriutui kyseisellä aikavälillä paremmin.
Samalla tutkielma pyrki selvittämään, onko sijoittajan näkökulmasta kannattavaa maksaa
aktiivisiin rahastoihin liittyviä yleisesti korkeampia hallinnointikustannuksia.
Tutkielman aineisto koostui yhteensä 20 rahastosta, joista puolet toimivat Pohjois-
Amerikan markkinoilla ja puolet Euroopan markkinoilla. Yhden markkina-alueen rahastoista puolet oli aktiivisia rahastoja ja toinen puoli passiivisia indeksirahastoja. Rahastoja
vertailtiin tuottojen ja volatiliteettien lisäksi erilaisilla menestysmittareilla, joita olivat
Sharpen ja Treynorin luvut sekä Jensenin alfa. Vertailussa käytetyt indeksit olivat Pohjois-
Amerikan markkinoiden kehitystä kuvaava S&P 500-indeksi ja Euroopan markkinoiden
vastaavanlainen indeksi EURO STOXX 600.
Aikaisemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset ovat olleet vuosikymmenien ajan ristiriitaisia. Tutkimuksissa on havaittu, että indeksirahastot ovat keskimäärin tuottavampia
kuin aktiiviset rahastot varsinkin, kun huomioidaan rahastonhoitoon liittyvät kustannukset. Jotkin tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että osa aktiivisista rahastoista kykenee
voittamaan markkinat lyhyellä aikavälillä saavuttaen näin korkeampia tuottoja kuin indeksirahastot.
Tämä tutkimus osoitti, että indeksirahastoihin sijoittaminen oli keskimäärin kannattavampaa kuin aktiivisiin rahastoihin sijoittaminen tarkastellun ajanjakson aikana. Tuottovertailun perusteella voidaan sanoa, että indeksirahastot voittivat aktiiviset rahastot
käytännössä alhaisempien hallinnointikustannusten takia. Selvää johtopäätöstä kummankaan sijoitusstrategian paremmuudesta ei voida kuitenkaan esittää aineiston suhteellisen
pienen koon ja tarkastellun ajanjakson lyhyyden takia.
|