| Summary: | Tämän maisterintutkielman tavoitteena on kerätä työikäisten muistisairaiden päivätoimintaan
liittyvää tietoa sekä erityisesti heidän omia ajatuksiaan aiheesta. Tutkielman tarkoituksena on
selvittää, millaisia kokemuksia työikäisillä muistisairailla on päivätoiminnasta ja miten
päivätoiminta voi tukea työikäisten muistisairaiden toimintakykyä.
Tutkielmani on laadullinen tutkimus, ja tutkielmani metodologisena taustana sovelsin
fenomenologista lähestymistapaa. Tutkielman aineiston muodostaa kuusi työikäisen muistisairaan
teemahaastattelua. Aineiston analyysissa hyödynsin laadullista sisällönanalyysiä.
Aineiston valossa päivätoiminnalla on potentiaalia olla merkityksellinen ja toiminnallinen osa
sairastuneen arkea, mutta päivätoiminnassa on myös kehitettävää. Tutkimuksen tuloksista voidaan
päätellä, että päivätoiminta pystyi tukemaan sairastuneiden toimintakykyä ja sen eri osa-alueita.
Päivätoiminta voi sisältää liikuntaa ja erilaisia aktiviteetteja turvallisessa ympäristössä. Lisäksi
päivätoiminta on itsessään sosiaalinen tapahtuma mahdollistaen esimerkiksi vertaistuen. Tästä
huolimatta päivätoimintaa olisi syytä kehittää enemmän jokaisen yksilön tarpeita vastaavaksi.
Keskeistä on, että palvelut suunniteltaisiin yksilön näkökulmasta, eikä tietyille ihmis- tai
sairausryhmille. Etenevissä muistisairauksissa sairastuneen tarpeet ovat moninaisia ja jatkuvassa
muutoksessa, mikä vaatii laadukasta palvelujärjestelmää, jotta muistisairaiden hoito ja tuki olisi
mahdollisimman vaikuttavaa
|
|---|