| Yhteenveto: | Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaisten huippu-urheilijoiden vanhemmuutta käsitellään journalistisissa urheilumedioissa. Journalistisilla urheilumedioilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Julkisen sanan neuvostoon kuuluvien medioiden urheilutoimituksia ja medioiden urheiluaiheisia ohjelmia.
Huippu-urheilijoiden vanhemmuuden käsittelyä mediassa on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti niukalti. Tutkimuksissa on havaittu muun muassa äidin sekä urheilijan rooleja kuvattavan huonosti yhteensopiviksi. Vastakkainasettelulla voi olla konkreettisiakin vaikutuksia: perheen perustamisen on joissain tapauksissa havaittu olevan syy naisurheilijoiden uran lopettamiseen, osittain taustalla vaikuttaneiden perhekeskeisten kulttuurillisten normien seurauksena. Näitä normeja mediakin on osaltaan luomassa. Asetelma asettuu ristiriitaiseen valoon, kun samaan aikaan esimerkkejä huipputasolla urheilevista äideistä on lukuisia.
Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti urheilijaäiteihin, minkä takia tähän tutkimukseen koettiin erityisen tärkeäksi sisällyttää myös urheilijaisät. Tutkimusaihetta lähestyttiin haastattelemalla viittä suomalaista kansainvälisen tason huippu-urheilijaa, joista kolme on urheilijaäitejä ja kaksi urheilijaisiä. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina joulu-helmikuussa 2021–2022. Urheilijoilta kysyttiin kokemuksia heidän oman vanhemmuutensa urheilumediakäsittelystä ja vanhemmuuden käsittelystä urheilumediassa yleisellä tasolla. Mukana on sekä yksilö- että joukkuelajien urheilijoita, ja kaikki ovat saaneet vähintään yhden lapsen urheilu-uransa aikana.
Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelemalla. Esiin nousi neljä pääteemaa: positiivisia kokemuksia oman vanhemmuuden käsittelystä, tuloskeskeinen urheilumedia, vanhemmuutta kyseenalaistavan urheilumedian ristiriita sekä (urheilu)median toimintatavat ja niiden vaikutukset. Oman vanhemmuutensa käsittelyn olivat kokeneet positiiviseksi kaikki viisi urheilijaa, mutta esiin nousi myös kokemus vanhemmuuden yleisellä tasolla kyseenalaistavasta urheilumediasta. Urheilijat kertoivat vanhemmuuden olleen itselleen positiivinen ja jopa urheilemista auttanut asia, mikä asettaa urheilumedian suhtautumisen vanhemmuuteen taakkana urheilun kannalta ristiriitaiseen valoon. Haastatteluista nousi esiin myös asioita, jotka eivät suoraan liittyneet urheilumediaan tai vanhemmuuden käsittelyyn, kuten ongelmalliseksi koettu verkko-otsikointi.
|
|---|