“You can do without Finnish but I’m not sure I would want to" working migrants’ perceptions of the use and importance of English in Finland

Nykyajan globalisoituneessa maailmassa, jossa työperäinen maahanmuutto on avainasemassa, englannin kielen merkitys kommunikaatiossa on korostunut. Kielitaito on avainasemassa maahanmuuttajien integraatiossa ja englanti toimii usein kommunikaation välineenä erityisesti integraation alkuvaiheessa, kun...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Leinamo, Lotta
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82437
Description
Summary:Nykyajan globalisoituneessa maailmassa, jossa työperäinen maahanmuutto on avainasemassa, englannin kielen merkitys kommunikaatiossa on korostunut. Kielitaito on avainasemassa maahanmuuttajien integraatiossa ja englanti toimii usein kommunikaation välineenä erityisesti integraation alkuvaiheessa, kun maahanmuuttajan taidot paikallisissa kielissä ovat vielä heikot. Suomi kilpailee muiden maiden joukossa kansainvälisistä osaajista ja englannin kielen aseman parantamista on ehdotettu mahdolliseksi toimeksi Suomen kansainvälisen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Tämä tutkimus pyrki valaisemaan maahanmuuttajien näkökulmaa aiheeseen ja selvittämään, millaiseksi he kokevat englannin kielen roolin elämässään ja integraatiossaan. Tulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneet käyttivät englantia keskimäärin muita kieliä enemmän lähes kaikilla elämänsä osa-alueilla ja kokivat englannin kielellä kommunikoimisen Suomessa melko vaivattomaksi ja englannin tärkeäksi osaksi integraatioprosessiaan erityisesti sen alkuvaiheessa. Suurin osa uskoi myös, että englannin kielen aseman parantaminen voisi tehdä Suomesta vetovoimaisemman ja moni toivoi erityisesti, että työelämään pääsy ilman vahvaa suomen kielen taitoa olisi helpompaa. Lähes kaikki osallistujat kuitenkin halusivat, moni jopa koki velvollisuudekseen, oppia suomen kieltä, ei ainoastaan omaa arkeaan helpottaakseen, mutta myös kunnioituksesta maata kohtaan, ymmärtääkseen paremmin sen kulttuuria sekä tullakseen vahvemmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.