| Yhteenveto: | Oppimisvaikeuksilla voi olla monenlaisia merkityksiä yksilölle niin koulumaailmassa, kuin sen ulkopuolellakin. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu, että kokemukset kieliahdistuksesta tuntuvat usein kulkevan käsi kädessä oppimisvaikeuksien kanssa. Näitä aiheita on tutkittu jonkin verran yhdessä, mutta tuen käsitettä on harvemmin liitetty mukaan aiemmassa tutkimuksessa. Tästä syystä tämä tutkimus keskittyi käsittelemään oppimisvaikeuksiin liitettyjen merkitysten, kieliahdistuksen kokemuksen ja oppilaiden tukemisen keskinäistä suhdetta muutamista eri näkökulmista.
Aineistoa tähän tutkielmaan kerättiin avainkäsitteiden mukaan teemoitellulla kyselylomakkeella, joka koostui erilaisista suljetuista, sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyn lisäksi toteutettiin kaksi kokemusasiantuntijahaastattelua, joiden tarkoituksena oli syventää kyselyn teemoja entisestään. Osallistujiksi pyydettiin aikuisia, joilla on jokin diagnosoitu oppimisen vaikeus, tai niihin vaikutuksiltaan rinnastettava diagnosoitu tila.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että oppimisvaikeuksiin liitetään hyvin moninaisia merkityksiä, joista suuri osa on negatiivisia. Oppimisvaikeus voidaan nähdä esimerkiksi (kielten) oppimista ja akateemista menestystä haittaavana tekijänä, tai itsetuntoon ja minäkuvaan negatiivisesti vaikuttavana tekijänä. Oppimisvaikeuteen liitettävien moninaisten merkitysten lisäksi kieliahdistuksen kokemus vaikuttaa olevan melko yleinen ilmiö tutkittavien joukossa, mutta kokemuksen intensiteetissä ja toistuvuudessa on eroavaisuuksia. Lisäksi tuloksissa nousee esiin yleinen kokemus siitä, että tuen saanti on ollut enemmistölle riittämätöntä. Tämän lisäksi erityisesti haastatteluissa nousi esiin näkemys siitä, että oikeanlaisella tuella olisi voinut olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia sekä oppimiseen, että yksilön itsetuntoon.
Vaikka tämä tutkielma osaltaan täyttää rajattua tutkimusaukkoa, myös lisätutkimukselle on yhä tarvetta. Oppimisvaikeuksien, kieliahdistuksen ja oppilaiden tukemisen suhdetta olisi hyvä tutkia lisää esimerkiksi aineenopettajien näkökulmasta, tarkastellen aineenopettajien valmiuksia tukea oppilaita, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Tämän lisäksi lisätutkimusta tarvittaisiin tuen toteuttamisesta suhteessa opetussuunnitelman asettamiin raameihin. Myös tuoreen opintovelvollisuusuudistuksen mahdollisia vaikutuksia tuen tarpeeseen olisi hyvä tutkia lisää suhteessa koulujen tukiresursseihin.
|
|---|