| Yhteenveto: | Monet nuoret kokevat mielenterveydellisiä haasteita, joihin koulujen opiskeluhuollon palvelut ovat
ensisijainen avun hakemisen lähde. Lisäksi nuorten mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime
vuosien aikana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toisen asteen opiskelijoiden psykologi- ja
kuraattoripalveluiden käyttöä ja sen yhteyttä mielialalääkkeiden käyttöön. Näitä muuttujia
tarkasteltiin toisen asteen opiskelijoilla koulutuslinjoittain (lukio, ammatillinen koulutus,
kaksoistutkinto) ja sukupuolittain. Lisäksi tutkittiin, kuinka moni tutkittavista nuorista olisi tarvinnut
psykologin tai kuraattorin palveluita niitä kuitenkaan saamatta tai hakematta.
Tutkimuksemme on osa Jyväskylän yliopiston tutkimushanketta ”Koulupolku:
Alkuportailta jatko-opintoihin”. Aineisto (n=2136) kerättiin kyselylomakkeella, jossa nuorilta
kysyttiin psykologi- ja kuraattoripalveluiden käytöstä. Loput aineistosta saatiin Kelan
rekisteritiedoista, jotka sisälsivät tiedot tutkittavien mielialalääkkeiden käytöstä. Suostumus Kelan
rekisteritietojen käyttöön saatiin 67,3 prosentilta tutkittavista (n=1437). Aineiston analysointi
tapahtui ristiintaulukoinnilla.
Tulostemme mukaan psykologin palveluita käytetään ja tarvitaan enemmän kuin
kuraattorin. Tutkittavista nuorista noin 12 prosenttia oli käyttänyt psykologin ja noin kuusi prosenttia
kuraattorin palveluita. Erityisesti tytöt korostuivat psykologipalveluiden käyttäjinä. Kuraattorin
palveluja käytettiin erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Lukiolaiset puolestaan käyttivät selvästi
vähemmän kuraattoripalveluita. Mielialalääkkeitä käyttäviä opiskelijoita oli noin 12 prosenttia ja he
käyttivät myös enemmän psykologi- ja kuraattoripalveluita kuin he, jotka eivät käyttäneet
mielialalääkitystä. Erityisesti tytöt kokivat tarvitsevansa psykologin palveluita niitä kuitenkaan
saamatta. Tytöistä melkein kuusi prosenttia ja pojista noin yksi prosentti olisi kokenut tarvitsevansa
psykologin palveluita niitä saamatta. Kuraattorin kohdalla tarve oli pienempi: tytöistä noin kaksi
prosenttia ja puoli prosenttia pojista olisi tarvinnut kuraattorin palveluita niitä saamatta.
Nuorten mielenterveysoireet ovat huolestuttavan yleisiä, ja niillä voi olla vakavia
seurauksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Tutkimuksemme osoitti selkeän tarpeen kehittää
opiskeluhuoltoa erityisesti psykologin palveluiden osalta. On erittäin tärkeää, että opiskeluhuolto
pystyisi vastaamaan nuorten tarpeisiin mahdollisimman ennaltaehkäisevällä tavalla, jotta ongelmat
eivät kasaantuisi.
|
|---|