| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lastenhoitoon liittyvän vastuun jakautumista äitien ja isien
välille COVID-19-poikkeusaikana. Lisäksi tutkittiin koetun vastuun jakautumisen yhteyttä
lasten kaltoinkohteluun, ja tarkasteltiin yhteisvanhemmuuden muuntavaa vaikutusta vastuun ja
kaltoinkohtelun väliseen yhteyteen. Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston
Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät COVID-19-poikkeusaikana (VoiKu-COVID19) -tutkimushanketta. Aineisto kerättiin vuoden 2020 keväällä sähköisellä Webropolkyselylomakkeella, johon vastasi 1105 vanhempaa (88 % äitejä). Analyysimenetelminä
käytettiin yleistettyä lineaarista mallia ja Mann-Whitney U -testiä.
Tulosten mukaan äidit kokivat poikkeusaikana ottavansa enemmän vastuuta lapsista
kuin isät. Vastuu oli yhteydessä lasten kaltoinkohteluun siten, että mitä enemmän vanhempi
koki ottavansa vastuuta lapsista, sitä enemmän kaltoinkohtelua esiintyi. Myös
yhteisvanhemmuus oli yhteydessä lasten kaltoinkohteluun siten, että mitä enemmän
vanhemmat tekivät yhteistyötä, sitä vähemmän kaltoinkohtelua esiintyi. Lisäksi
yhteisvanhemmuus vaikutti koetun vastuun ja lasten kaltoinkohtelun väliseen yhteyteen ja
toimi kaltoinkohtelulta suojaavana tekijänä. Vanhemman sukupuolella ei ollut yhteyttä lasten
kaltoinkohteluun.
Tutkimus tarjosi uutta tietoa suomalaisten vanhempien pandemian aikaisesta työnjaosta
ja tämän yhteydestä lasten kaltoinkohteluun. Lisäksi se osoitti vanhempien välisen yhteistyön
eli yhteisvanhemmuuden tärkeän merkityksen: heikko yhteisvanhemmuus voi toimia lasten
kaltoinkohtelun riskitekijänä. Tutkimuksen tarve oli ilmeinen, sillä tutkimus sekä
vanhemmuuden vastuun jakautumisesta COVID-19-poikkeusaikana että yhteisvanhemmuuden
vaikutuksista lasten kaltoinkohteluun on vielä hyvin vähäistä niin Suomessa kuin ulkomailla.
The aim of this study was to examine the division of childcare between Finnish mothers and fathers
as well as its association with child maltreatment during the COVID-19 lockdown. Furthermore, this
study investigated the modifying effect of co-parenting on the relationship between the division of
childcare and child maltreatment. This study was part of a Vanhemmuuden voimavara- ja
kuormitustekijät (VoiKu-COVID-19) research project exploring parental resources and risk factors
during the COVID-19 pandemic. The data was collected in the spring of 2020 with an electronic
Webropol questionnaire, which was answered by a total of 1105 parents (88 % mothers). The results
were analysed using generalized linear model (GLIM) and the non-parametric Mann-Whitney U test.
The results showed that mothers reported taking more responsibility for childcare than fathers
did during the pandemic. Parental responsibility was associated with child maltreatment so that the
more parents reported taking responsibility for children, the more maltreatment occurred. Coparenting was also associated with child maltreatment: the more parents co-operated, the less
maltreatment occurred. In addition, co-parenting had a modifying effect on the relationship between
the division of childcare and child maltreatment; co-parenting served as a protective factor against
maltreatment. Child maltreatment did not depend on the gender of the parent.
This study provided valuable new information on the division of childcare among Finnish
parents during the pandemic as well as its association with child maltreatment. In addition, it showed
the importance of co-parenting: weak co-parenting can be a risk factor for child maltreatment. The
need for this research was evident, as research on both the effects of co-parenting on child
maltreatment and the division of childcare between parents is still very limited both in Finland and
abroad.
|
|---|