Uhmakkuus- ja käytöshäiriöiden hoidon merkittävät hetket allianssikatkokset perheterapiassa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ensimmäistä kertaa Suomessa allianssikatkosten tyyppejä ja esiintyvyyttä uhmakkuus- ja käytöshäiriödiagnoosin saaneiden lasten perheterapeuttisessa interventiossa. Tutkimusaineistomme koostuu Kuopion Yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikal...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Elomaa, Henni, Saikkonen, Oona
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82328
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ensimmäistä kertaa Suomessa allianssikatkosten tyyppejä ja esiintyvyyttä uhmakkuus- ja käytöshäiriödiagnoosin saaneiden lasten perheterapeuttisessa interventiossa. Tutkimusaineistomme koostuu Kuopion Yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalla toteutettujen perheterapiaistuntojen videotallenteista. Tutkimuksessa keskitytään terapeutin ja lapsen yhteistyösuhteessa ilmeneviin häiriötiloihin eli allianssikatkoksiin. Allianssin laatu on psykoterapeuttisen muutoksen kannalta merkittävä tekijä, minkä vuoksi sen tarkastelu on myös suomalaisessa perheterapiakontekstissa mielekästä. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytetään keskustelunanalyysia, mutta menetelmässä on myös sisällönanalyyttisia piirteitä. Tutkimustulokset tuovat ilmi erilaisia allianssikatkosten tyyppejä ja niiden taustasyitä kyseisessä aineistossa. Lisäksi tutkimuksen tärkeä havainto on, että monet allianssikatkokset jäivät ratkaisematta. Allianssikatkokset ovat väistämätön osa terapiaprosessia, mutta ratkaisemattomina ne voivat vaikuttaa heikentävästi allianssin laatuun, jolloin positiivinen muutos voi vaarantua. Tutkimus lisää ammattilaisten tietoisuutta erilaisista allianssikatkoksista ja niiden merkityksestä perheterapeuttisissa interventioissa. Lisäksi tutkimuksen antaman tiedon pohjalta ammattilaisten on mahdollista vahvistaa lapsen asemaa terapiaprosessinsa itsenäisenä toimijana.