| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rytmisen voimistelun passépiruetin, sekä
ristivaakapiruetin vauhdinoton biomekaanisia tekijöitä, sekä niiden yhteyksiä onnistuneeseen
suoritukseen. Tutkimukseen osallistui 6 nuorta (10—13 v) rytmistä voimistelijaa, joista
kultakin analysoitiin kolme onnistuneinta suoritusta kummastakin tutkitusta piruetista.
Videotallenteilta arvioitiin pyörittyjen kierrosten määrä, pyörimisakselin vertikaalisuus, sekä
piruetista saatavat pisteet, pääasiassa lajin sääntöjen mukaisesti. Suoritusten vauhdinotoista
mitattiin 3D-liikeanalyysin avulla, missä järjestyksessä tukijalan nilkka-, polvi, ja
lonkkakulmat ojentuivat, sekä kuinka suuri etäisyys tukijaloilla oli toisiinsa vauhdinoton
lähtöasennossa, eli neljännessä asennossa. Lisäksi mitattiin tasapainokykyä passé- ja
ristivaakatasapainoasennoissa pysyttynä aikana (0–10 s), sekä pohkeiden voimantuottokykyä
maksimaalisella, isometrisellä voimatestillä jalkadynamometrilla. Neljännen asennon
leveydelle, tasapainokyvylle, pohkeiden isometriselle voimantuottokyvylle, pyörittyjen
kierrosten määrälle, piruetin pyörimisakselin vertikaalisuudelle, sekä piruetista saataville
pisteille laskettiin Spearmanin korrelaatiokertoimet. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että
tukijalan ojentuminen proksimaalisesta distaaliseen voisi johtaa onnistuneempaan piruettiin,
kuin muut ojentumisen järjestykset, mutta asiaa tulisi tutkia suuremmalla koehenkilöjoukolla,
jotta hypoteesi voitaisiin vahvistaa. Kun tilastollisessa tarkastelussa oli molemmat piruetit,
korrelaatioanalyysillä havaittiin, että piruetin vauhdinottoasennon leveys korreloi negatiivisesti
korkeampien pisteiden kanssa (r = -0,345; p < 0,05; n = 36). Pohkeiden isomerinen
voimantuottokyky taas korreloi positiivisesti tasapainokyvyn (r = 0,413; p < 0,05; n = 36),
piruetista saatavien pisteiden (r = 0,482; p < 0,05, n = 36), sekä piruetin kierrosmäärän (r =
0,651; p < 0,05; n = 36) kanssa. Tasapainokyky korreloi positiivisesti kaikilla pirueteilla
piruetin kierrosmäärän (molemmilla pirueteilla tarkastellessa r = 0,581; p < 0,05; n = 36), sekä
piruetista saatavien pisteiden (molemmilla pirueteilla tarkastellessa r = 0,492; p < 0,05; n = 36)
kanssa. Tutkimuksessa saatiin siis viitteitä siitä, että tukijalan pohkeen voimantuottokyky,
tasapainokyky, tukijalan ojentuminen proksimaalisesta distaaliseen suuntaan, sekä melko kapea
piruetin vauhdinottoasento saattavat vaikuttaa positiivisesti piruettisuoritukseen rytmisillä
voimistelijoilla en dedans suuntaan pyörityissä pirueteissa. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää
suuremmilla koehenkilöjoukoilla, sekä useammilla pyörimisasennoilla, jotta nämä tulokset
voitaisiin vahvistaa.
|
|---|