Tasapainon ylläpitostrategiat rytmisessä voimistelussa biomekaaninen tutkimus

Rytminen voimistelu on naisten Olympiaurheilulaji, josta löytyy vähän tutkittua tietoa suomeksi tai englanniksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koehenkilöiden pohkeen voimataso (N) sekä selvittää onko pohkeen voimataso yhteydessä muihin mitattuihin muuttujiin. Sen lisäksi tarkoituksen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lampinen, Annika
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82197
Description
Summary:Rytminen voimistelu on naisten Olympiaurheilulaji, josta löytyy vähän tutkittua tietoa suomeksi tai englanniksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koehenkilöiden pohkeen voimataso (N) sekä selvittää onko pohkeen voimataso yhteydessä muihin mitattuihin muuttujiin. Sen lisäksi tarkoituksena oli pyrkiä löytämään hyvät suomenkieliset termit kuvaamaan tärkeimpiä tasapainoon liittyviä käsitteitä. Yhden koehenkilön tapaustutkimuksesta pyrittiin selvittämään mitä tasapainon ylläpitostrategioita kyseinen koehenkilö käyttää. Biomekaanisia muuttujia mitattiin 3D- liikeanalyysiä sekä alaraajojen voimaa mittaavaa isokineettistä dynamometria käyttäen. Tutkimukseen osallistui kuusi aktiivisesti rytmistä voimistelua harrastavaa 10–14- vuotiasta urheilijaa. Tutkimuksessa koehenkilöt pyrkivät suorittamaan kolme 5–10 sekunnin mittaista passé-tasapainoa sekä ristivaaka-tasapainoa relevéssä. Tasapainot kuvattiin Vicon Nexus 3D järjestelmällä sekä videokameralla. Pohkeen voimaa mitattiin Jyväskylän yliopistolla tehdyllä isokineettisellä dynamometrillä. Pohkeiden maksimi voimantuottokyky oli koehenkilöillä 657–1941 N välillä. Passé tasapainossa korkea positiivinen korrelaatio (r> 0,9) havaittiin sivuttaissuuntaisen massakeskipisteen liikkeen (COM X), torson liikkeen (T10) ja pään liikkeen välillä. Vastaavasti korkea positiivinen korrelaatio (r > 0,9) havaittiin ylös-alassuuntaisen massakeskipisteen liikkeen (COM Y), torson liikkeen (T10) ja pään liikkeen välillä. Ristivaaka tasapainossa korkea positiivinen korrelaatio (r> 0,9) havaittiin sivuttaissuuntaisen massakeskipisteen liikkeen (COM X), torson liikkeen (T10) ja sekä tukijalan puoleisen että yläjalan puoleisen ranteen liikkeen välillä. Ylös-alassuunnassa korkea positiivinen korrelaatio (r > 0,9) havaittiin massakeskipisteen liikkeen (COM Y), torson liikkeen (T10) välillä. Tapaustutkimuksessa tunnistettavia strategioita olivat käsistrategia ja mahdollisesti segmenttien jäädyttäminen. Tämän tutkimukset menetelmät ja koehenkilöt poikkesivat aiemmista tutkimuksista niin paljon, että vertailu aiempaan kirjallisuuteen on vaikeaa. Tämä tutkimus kokosi suomenkielistä kirjallisuutta yhteen ja toi esille voimaominaisuuksien huomioimisen yhtenä tärkeänä muuttujana tasapainotutkimuksissa.