Kulttuuriympäristönä Kauhavan Ylikylä maaseudun vanhan rakennuskannan kulttuuriperintöarvojen jäljillä

Tarkastelen maisterintutkielmassani Kauhavan Ylikylän joenvarren aluetta ja sen vanhaa rakennuskantaa, josta lähempään tarkasteluun valitsin tyhjillään olevat Huhmarkosken, Alppisen ja Finnin talot. Työssä pyrin selvittämään, mitä rakennettu ympäristö kertoo alueen kulttuurihistoriasta, mutta myös m...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tapani, Anna-Maija
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82190
Description
Summary:Tarkastelen maisterintutkielmassani Kauhavan Ylikylän joenvarren aluetta ja sen vanhaa rakennuskantaa, josta lähempään tarkasteluun valitsin tyhjillään olevat Huhmarkosken, Alppisen ja Finnin talot. Työssä pyrin selvittämään, mitä rakennettu ympäristö kertoo alueen kulttuurihistoriasta, mutta myös millaisia arvoja ja merkityksiä rakennuksiin kätkeytyy. Määrittelen rakennuksista niiden kulttuuri- ja rakennushistoriallisia, maisemallisia sekä henkisiä arvoja, joista käytän tutkimuksessa yhteistä nimittäjää kulttuuriperintöarvo. Tarkastelen rakennuksia pohjalaistalolähtöisesti. Selvitän rakennuksista niiden rakennus-, käyttö- ja asukashistoriaa, mutta myös ihmisten niihin liittämiä merkityksiä, muistoja ja kokemuksia. Tärkeänä tutkimusaineistona toimii rakennusten omistajilta, nykyisiltä ja entisiltä kyläläisiltä sekä alueen hyvin tuntevilta kerätty haastatteluaineisto. Tutkimuksen avulla tallennetaan paikallishistoriaa ja dokumentoidaan katoamisuhan alla olevat raken-nukset. Rakennusten valokuvaus kuuluu osaksi dokumentointia ja kuvat tallennetaan yhdessä osan haastatteluaineiston kanssa Seinäjoen museon kokoelmiin. Rakennusten arvojen määrittelyn toivotaan toimivan herätteenä vanhojen, tyhjillään olevien rakennusten säilyttämisen ja hoidon tärkeydestä. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka lähestymistapa on kulttuurihistoriallinen. Rakennusten ja samalla eteläpohjalaisen maaseutuympäristön historiallisen tarkastelun ja arvojen määrittämisen apuvälineenä käytän kulttuuriympäristöjen analyysiin luotua DIVE-menetelmää. Kaikkiin kolmeen rakennuskohteeseen pystyttiin liittämään arvoja muun muassa niiden autenttisuuteen ja historialliseen luettavuuteen liittyen. Rakennukset pitävät sisällään myös mielenkiintoista paikallishistoriaa. Kohteiden ollessa tyhjillään ja niiden eriasteisista vaurioista johtuen, pohdin työssä myös niiden tulevaisuutta ja tiedotan säilymistä edistävistä vähimmäistoimenpiteistä sekä niiden arvoja huomioivista ja säilyttävistä korjaustoimenpiteistä, mikäli rakennukset tulevaisuudessa korjataan.