| Yhteenveto: | Tutkin maisterintutkielmassani huijarisyndroomaa ilmiönä musiikin ammattiopiskelussa.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostui kahdesta pääluvusta: huijarisyndrooman
ilmenemisestä ja sen luomista ilmiöistä sekä musiikin ammattiopiskelun vaativuudesta ja
muusikkouden ja perfektionismin tarkastelusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa
määrällisen tutkimuksen menetelmin, kuinka yleistä huijarisyndroomaan viittaavien ajatusten
kokeminen on musiikin ammattiopiskelijoilla. Tämän aiheen taustalla on kiinnostus saada lisää
näkyvyyttä tälle ilmiölle ja tietoa sen yleisyydestä. Tutkimuksen kohteena toimivat musiikin
ammattiopiskelijat. Tutkielmassa tarkasteltiin, kuinka paljon huijarisyndroomaan viittaavia
ajatuksia koetaan, millaisissa tilanteissa näitä ajatuksia syntyy eniten, ja selittävätkö
taustamuuttujat (ikä, sukupuoli, instrumentti, opintojen kesto) huijarisyndrooman kokemisen
määrää.
Määrällisen tutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Kyselyyn
vastasi 112 musiikin ammattiopiskelijaa eri puolilta Suomea. Huijarisyndrooman kokemista
tarkasteltiin saatujen keskiarvojen avulla. Tuloksista selvisi, että hyvin monet musiikin
ammattiopiskelijat kokevat paljon huijarisyndroomaan viittaavia ajatuksia. Tulosten mukaan
epäonnistumisen pelko, vertailu sekä pelko siitä, että muut huomaavat puutteita omassa
musiikillisessa osaamisessa koettiin yleisimmiksi huijarisyndroomaa aiheuttaviksi
kokemuksiksi. Tuloksista nousi esiin, että musiikin ammattiopiskelijoista naiset kokevat
huijarisyndroomaa miehiä enemmän, ja tyylisuunnista klassisen musiikin opiskelijat kokevat
huijarisyndroomaa enemmän kuin pop/jazz musiikin opiskelijat. Mikään yksi tekijä ei selitä
täysin huijarisyndrooman ilmiötä, sillä hyvin monet tekijät vaikuttavat ilmiön syntymiseen.
Kuitenkin tietyt tekijät nousivat tutkimuksessa vahvemmin osoittamaan huijarisyndrooman
ilmiötä ja sen ilmenemistä musiikin ammattiopiskelussa.
|
|---|