Toisen polven kulttuurinen tausta kuulumisen lähteenä

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa toisen polven kulttuurisesta taustasta kuulumisen lähteenä erityisesti lapsuuden perheen kontekstissa. Aiemman tutkimuksen perusteella kulttuurisen taustan merkitys kuulumisen ja kuulumattomuuden kokemuksessa on osoittautunut keskeiseksi. Moniulotteinen kuul...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Mustonen, Susanna
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81967
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa toisen polven kulttuurisesta taustasta kuulumisen lähteenä erityisesti lapsuuden perheen kontekstissa. Aiemman tutkimuksen perusteella kulttuurisen taustan merkitys kuulumisen ja kuulumattomuuden kokemuksessa on osoittautunut keskeiseksi. Moniulotteinen kuulumisen kokemus on olennainen hyvinvoinnin rakentumisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui puolistrukturoidusta suljetussa verkkoympäristössä toteutetusta fokusryhmäkeskustelusta liittyen toisen polven kokemuksiin kulttuurisesta taustastaan. Ryhmään osallistui 12 toiseen polveen lukeutuvaa 21–30-vuotiasta henkilöä. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Mayn (2013) teoriaa kuulumisen lähteistä. Tulokset kertovat toisen polven kulttuurisen taustan moniulotteisesta merkityksestä kuulumisen lähteenä. Keskeisiä kuulumisen lähteitä olivat kulttuuriset käytänteet, kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset sekä kulttuuriset objektit ja paikat. Ne ilmenivät lapsuuden perheessä, erontekoina sekä tunnepitoisina merkityksinä itselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toisen polven kulttuurinen tausta määrittää kokemuksia eri kuulumisen lähteiden osalta. Se ei kuitenkaan sellaisenaan riitä yksilön kuulumista määrittäväksi tekijäksi. Tutkimuksen tulokset alleviivaavat toisen polven kuulumisen tarkastelussa yksilöllisten lähtökohtien huomioimista.