Rahapolitiikan yhteys katetun korkopariteetin poikkeamiin

Katetun korkopariteetti-teorian epäonnistuminen on ollut mielenkiintoinen aihe tutkijoiden, sekä arbitraasia hyödyntävien sijoittajien näkökulmasta, sillä vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen teoria ei ole pitänyt ja sille ei ole vielä tähänastisessa tutkimuksessa löydetty täysin tyhjentävää selityst...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Karjalainen, Torsti
Muut tekijät: Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81959
Kuvaus
Yhteenveto:Katetun korkopariteetti-teorian epäonnistuminen on ollut mielenkiintoinen aihe tutkijoiden, sekä arbitraasia hyödyntävien sijoittajien näkökulmasta, sillä vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen teoria ei ole pitänyt ja sille ei ole vielä tähänastisessa tutkimuksessa löydetty täysin tyhjentävää selitystä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan rahapolitiikan yhteyttä G11-valuuttojen, sekä Turkin liiran ja Venäjän ruplan katetun korkopariteetin poikkeamiin Yhdysvaltain dollaria vasten finanssikriisin jälkeisenä aikana ja tutkitaan, onko tässä yhteydessä tapahtunut muutoksia eri aikaperiodeilla. Tutkielman empiirisessä osuudessa testataan keskuspankkikorkotasojen muutosten sekä erilaisten makromuuttujien yhteyttä CIP-poikkeamiin useamman muuttujan lineaarisella regressiomallilla ja paneeliregressiolla. Saatujen tulosten perusteella havaitaan, että Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan keventämisellä keskuspankkien korkotasoja laskemalla on ajoittainen katetun korkopariteetin poikkeamia kaventava vaikutus, mutta viimeisellä vuodet 2020-2022 kattavalla ajanjaksolla tämä havaittu relaatio muuttuu toistaiseksi tuntemattomasta syystä katetun korkopariteetin poikkeamia laajentavaksi yhteydeksi.