| Yhteenveto: | Tämän kandidaatintyön aiheena on sosioekonomisten liikkumis- ja terveyserojen kaventaminen luontoliikuntaa apuna käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen avulla tarkastellaan keskeisiä syitä sosiaaliluokkien välisille eroille terveyskäyttäytymisessä, erityisesti fyysisessä aktiivisuudessa. Tämän jälkeen selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää luontoliikuntaa terveyden edistämisessä ja polarisaation kaventamisessa. Erikseen käydään myös läpi luontoliikunnan keskeiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset terveyshyödyt. Lopuksi luodaan katsaus luontoliikunnan tämän hetken tilanteeseen ja sen kehitysehdotuksiin Suomessa. Aihe on merkityksellinen luontoliikunnan suuren kotimaisen suosion ja hyvinvoinnin polarisaation vuoksi.
Tutkielmaan on käytetty sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia, joissa aineistoa on kerätty pitkittäisesti ja poikkileikkaavasti. Lisäksi mukana on monista tutkimuksista synteesiksi tiivistettyjä systemaattisia katsauksia.
Keskeisimpiä havaintoja olivat luontoliikunnan monipuoliset terveyshyödyt fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Suomessa jo valmiiksi aktiivista kansalaistoimintaa tukemalla voitaisiin saavuttaa enemmän sosiaalisia etuja, kuten sosiaalista pääomaa ja sen leviämistä väestöryhmien välillä. Yhteiskuntasuunnittelussa luontoliikuntaa voidaan tuoda lähemmäs ihmisten arjessa tapahtuvaa hyötyliikuntaa yhdistämällä luontoalueita ja infrastruktuuria. Myös luontoalueita jättämällä on mahdollista tukea fyysistä aktiivisuutta ja muuta terveyden edistämistä. Luontoliikunta ei automaattisesti tarkoita edullista ja helposti saavutettavaa harrastetta, mutta oikeita valintoja tekemällä ja yhteiskunnan tuella se voi olla sellainen. Lainsäädännöllä voidaan edelleen tukea enemmän luontoliikunnan yhteiskunnallista asemaa mm. rahoituksen ja koordinoinnin keinoin.
|
|---|