| Yhteenveto: | Pakolaisuus koskettaa noin 84 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Viime vuosina maailman
pakolaiskriisit ovat koskettaneet myös suomalaisia, ensin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, sitten
Afganistanin ja Ukrainan sotien aikana vuosina 2021 ja 2022. Medialla on sosiaalisten kategorioiden
uusintajana ja vahvistajana keskeinen rooli siinä, kuinka pakolaisuudesta uutisoidaan. Myös pakolaisen
sukupuoli vaikuttaa siihen, miten hänet vastaanotetaan.
Tässä pro gradussa tutkin sitä, miten pakolaismiehistä ja pakolaisnaisista puhuminen eroaa toisistaan
sosiaalisessa mediassa. Minua kiinnostaa etenkin se, millaisilla tavoilla pakolaisiin liitetyt puhetavat
eroavat sukupuolen perusteella ja kuinka ne tuottavat tietynlaisia mielikuvia ja ajatuksia pakolaisuudesta
sekä siitä, millainen on hyväksytty pakolainen. Tutkimuksen menetelmänä sekä väljänä teoriaa ohjaavana
viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalayysi. Aineiston olen kerännyt Helsingin Sanomien
artikkelien kommenttikentistä. Olen poiminut artikkelit syksyn 2021 ajalta, jolloin Afganistanin kriisistä
uutisoitiin laajasti. Valintakriteerien pohjalta löysin yhteensä 18 artikkelia, joihin oli tullut aineiston
keräämisen aikaan 390 kommenttia. Näistä 65 kommentissa mainittiin sukupuolitematiikka.
Diskurssianalyysin tulokset tiivistyvät neljään vallitsevaan diskurssiin, jotka nimesin seuraavasti:
maskuliinisuusdiskurssi, kulttuuridiskurssi, uhridiskurssi ja myötämielinen diskurssi. Löytyneet
diskurssit voidaan sijoittaa yhteisen sukupuoliroolien metadiskurssin alle, joka korostaa miesten ja
naisten erilaisia rooleja perheyksikössä ja yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat voimakkaasti
siihen suuntaan, että kansallisuuteen liittyvillä representaatioilla on korostunut merkitys siinä, ketkä ja
millaiset pakolaiset hyväksytään osaksi suomalaisten joukkoa. Tutkimuksen perusteella pakolaisnaiset
saatetaan hyväksyä helpommin osaksi “meitä”, kun taas pakolaismiehille “meistä” “muihin” tehtävä
siirtymä saattaa olla hankalampi. Sukupuolen merkitys palautuu aineistossani kansallisuusihanteiden
luomiin perinteisiin ja kapeisiin ajatuksiin sukupuolirooleista. Sekä pakolaismiehiin, että pakolaisnaisiin
suhtautumisessa näkyvät rasismi ja värittyneet ajatukset Afganistanin ja laajemmin muslimimaiden
kulttuureista. Kansallisissa ihanteissa painottuvien sukupuoliroolien näkökulmasta pakolaisuus ei sovi
osaksi perinteistä miehen roolia. Naiset puolestaan pelkistetään alisteiseen uhrin rooliin.
|
|---|