| Summary: | Maisterintutkielmassa selvennän käsiteanalyysin avulla informaatiosodankäynnin käsitettä. Vertailen
Yhdysvaltojen ja Venäjän tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä käsityksiä informaatiosodankäynnistä.
Työssä esitetään, että informaatiosodankäynnin käsitteen määrittelyssä ja käytössä on merkittäviä eroja.
Informaatiosodankäynnin käsitteen tarkastelun lisäksi työssä esitellään poliittista realismia ja
perustellaan neoklassisen poliittisen realismin teorian tarjoavan selitysvoimaisia käsitteitä myös
informaatiosodankäynnin tutkimukseen. Tutkielmassa esitän kaksi esimerkkitapausta, jotka sitovat
informaatiosodankäynnin ilmiön ja poliittisen realismin teoriaperinteen yhteen. Esimerkkitapaukset
osoittavat, että informaatiosodankäynti määritellään tarkastelluissa valtioissa eri premisseistä lähtien eri
tavoin. Tämä käsitteellinen hajaannus johtaa erilaisiin lopputulemiin valtioiden päätelmissä ja siten myös
poliittisissa toimenpiteissä.
In my master’s thesis I provide a clarifying philosophical analysis on the concept of information warfare.
I compare different definitions given in the United States’ and Russian research literature on the concept.
My analysis argues that there are prevalent differences in the usage and the definitions of information
warfare between these two states.
In addition to clarifying the concept of information warfare, I discuss political realism and justify the ap-
plication of neoclassical realism to the study of information warfare. My analysis provides two illustrative
examples of applying neoclassical realism to the study of contemporary information warfare. I argue that
information warfare is defined differently from state-specific premises in the two states, leading to differ-
ing usage of the concept. This dynamic nature of the concept leads to different outcomes in the inferences
of the states, leading to differences in political measures.
|
|---|