| Summary: | Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan sitä, millaista on susirepresentaation politiikka vuonna 2014 julkaistuissa paikallislehti Kuhmolaisen lehtiteksteissä. Tutkimus on laadullinen ja aineistolähtöinen. Tutkimusmetodina on käytetty kehysanalyysiä.
Kehysanalyysin keinoin aineistosta löytyy neljä tulkintakehystä, jotka esiintyvät limittäin susia ja susireviirillä asuvien arkea käsittelevissä lehtiteksteissä. Tulkintakehyksiä ovat sudet luonnonrikkautena, turvattomuus, elinympäristön hallinta ja yhteistyö. Sudet luonnonrikkautena -kehyksessä sudet kuvaillaan positiivisessa valossa arvokkaana suurpetona ja tärkeänä osana luontoa sekä luontoturismin mahdollistajana. Turvattomuuden kehyksessä käsitellään sitä, kuinka sudet haastavat asukkaiden elämää. Turvattomuutta tuovat liian lähelle asuin- ja elinympäristöä, ihmisiä ja metsästyskoiria tulevat sudet. Susia kerrotaan myös olevan liikaa. Elinympäristön hallinnan kehyksessä puhutaan suden aiheuttamista ongelmista, haitoista ja häiriöistä ratkaisunäkökulmasta eli siitä, miten vähentää susihaittoja. Julkaisuissa käsitellään susi- ja suurpetopolitiikkaa ja erityisesti käsillä olevaa susikannan hoitosuunnitelman päivitystä ja kannanhoidollista metsästystä, eli susikannan hallintaa ja säätelyä. Yhteistyön kehyksessä käsitellään suurpetopolitiikan teemaa paikallisten ja viranomaisten yhteistyön, luottamuksen, osallisuuden ja päätöksenteon näkökulmista. Lehtitekstien vallitsevana teemana on susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö sekä yhteistyö erityisesti paikallisten ja viranomaisten välillä. Kehyksessä nostetaan vahvasti esille paikallisten tyytymättömyys siihen, etteivät he koe pääsevänsä riittävästi mukaan susipoliittiseen päätöksentekoon. Myös viranomaistahot peräävät hyvän yhteistyön ja paikallisten mukaan ottamisen tärkeyttä. Se on avain susikannan hoidon ja suojelun menestyksekkääseen toteuttamiseen.
Kaiken kaikkiaan susia koskevat lehtitekstit representoivat sangen ongelmallista todellisuutta kuhmolaisten arjesta. Rinnakkaiselo susien kanssa koetaan Kuhmossa haastavana. Paljon palstatilaa annetaan paikallisasukkaille ja metsästysharrastajille kertoa susiin ja susipolitiikkaan liittyvistä ajatuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Paikallisilla on halu tulla paremmin kuulluiksi, ja päästä myös itse vaikuttamaan alueensa asioihin. Myös viranomaistahot painottavat paikallisvaikuttamisen merkitystä ja muun muassa vuonna 2015 päivitettävän susien kannanhoitosuunnitelman käytäntöjen ajatellaan parantavan asukkaiden susipoliittista osallisuutta.
|
|---|