"Suomessa elinkautinen tulee ainoastaan omaisille" kehysanalyysi Ilta-Sanomien lähisuhdeväkivaltauutisoinnista

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lähisuhdeväkivallasta uutisoidaan suomalaisessa iltapäivälehdessä. Lähisuhdeväkivalta on vakava ihmisoikeudellinen ja kansanterveydellinen ongelma. Suomi on maailman väkivaltaisimpia maita monin eri tavoin mitattuna ja tilanne on pysynyt m...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Valkama, Anna-Liisa
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81762
Description
Summary:Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lähisuhdeväkivallasta uutisoidaan suomalaisessa iltapäivälehdessä. Lähisuhdeväkivalta on vakava ihmisoikeudellinen ja kansanterveydellinen ongelma. Suomi on maailman väkivaltaisimpia maita monin eri tavoin mitattuna ja tilanne on pysynyt muuttumattomana vuosikymmenien ajan. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lähisukulaisen tai muun läheisen henkilön uhriin kohdistamaa väkivallantekoa. Medialla on mediamaailman muutoksista huolimatta merkittävä asema tiedon välittäjänä ja erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä kertovana viestimenä. Siksi niillä tavoilla, joilla koko väestöä koskettavaa ongelmaa käsitellään, on merkitystä ilmiön ymmärtämisen kannalta. Tutkimus toteutettiin keräämällä aineisto Ilta-Sanomien digiarkistosta ajalta 1.1.2021−30.6.2021 ja se rajattiin koskemaan Suomessa tapahtunutta lähisuhdeväkivallantekoa käsittelevää uutista, sillä väkivalta on kulttuurisidonnainen ilmiö, jonka tulkinnat vaihtelevat kulttuurista riippuen. Aineistossa on 92 uutista. Tutkimusaineistosta etsittiin kehysanalyysin avulla tapoja, joilla lähisuhdeväkivallasta uutisoidaan. Lisäksi aineistoa analysoitiin määrällisesti luokittelemalla sitä sukupuolen, tekijöiden ja uhrien, lähisuhteen laadun sekä väkivallan laadun perusteella. Lisäksi tutkittiin, millaisia lähteitä uutisoinnin pohjana käytetään. Aiemman tutkimustiedon perusteella tiedetään, että väkivallan uutisointi on usein vinoutunutta ja antaa virheellisen kuvan tapahtuneista teoista esimerkiksi uutisoimalla vain raaimmista teoista. Tulosten mukaan uutisointi vastasi tekijöiden ja uhrien sekä lähisuhdeväkivallan laadun osalta hyvin virallista tilastotietoa, mutta teoista uutisoitiin vain vakavimmat, sillä uutisointi painottui kuolemaan johtaneisiin tekoihin. Tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallasta uutisoidaan tiedottavan, diagnosoivan, arvioivan sekä ratkaisuehdotuksia tarjoavien kehysten kautta. Vähiten käytettiin kehystä, joka aiemman tutkimustiedon mukaan lisäisi ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä, eniten taas kehystä, joka antoi tietoa niukasti ja kuvasi tapahtumat yksittäisinä väkivallantekoina.