Finnish upper secondary school students’ perspectives on self-assessment of English oral skills

Itsearviointitaidot ja niiden kehittäminen ovat nykyään selkeä osa sekä perusopetuksen että lukion arviointikulttuuria (NCCBE 2016, NCCGUSE 2020). Esimerkiksi Nieminen (2019) on todennut, että itsearviointia on tärkeä harjoitella ja, että opettajan tulisi tukea oppilaita itsearvioinnissa. Lukiossa...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Suomalainen, Enni
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81681
Description
Summary:Itsearviointitaidot ja niiden kehittäminen ovat nykyään selkeä osa sekä perusopetuksen että lukion arviointikulttuuria (NCCBE 2016, NCCGUSE 2020). Esimerkiksi Nieminen (2019) on todennut, että itsearviointia on tärkeä harjoitella ja, että opettajan tulisi tukea oppilaita itsearvioinnissa. Lukiossa itsearviointi on osa myös kielten opiskelua esimerkiksi kieliprofiilin muodossa (NCCGUSE 2020). Tämä maisterin tutkielma yhdistää itsearvioinnin ja englannin suullisen kielitaidon teemat tavoitteenaan selvittää lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia englannin suullisen kielitaidon itsearvioinnista ja siihen liittyvästä tuesta. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, millaista tukea opiskelijat mahdollisesti toivoisivat saavansa enemmän englannin suullisen kielitaidon itsearviointiin. Tutkimus keskittyy nimenomaan englannin suulliseen kielitaitoon, koska suullisella kielitaidolla on nykyään huomattava rooli kielten opetuksessa Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi yhteensä 42 lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa kahdesta lukiosta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä englannin suullisen kielitaidon itsearvioinnin määrään ja siihen saamaansa tukeen. Lisäksi tuloksista selviää, että osallistujien näkemykset vaihtelevat positiivisen ja negatiivisen välillä, mutta enemmistö kokee englannin suullisen kielitaidon itsearvioinnin olevan ainakin melko hyödyllistä ja helppoa. Tutkimuksella kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia, jotta opettajat voisivat mahdollisesti tukea opiskelijoita entistä paremmin. Opiskelijat eivät siis itse kokeneet tarvetta lisätuelle itsearviointiin liittyen, mutta opiskelijoiden vastaukset antoivat osittain kovin kapean kuvan itsearvioinnin hyödyistä, minkä vuoksi tutkimuksen pohdinnassa tuodaan esille mahdollinen tarve laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä itsearvioinnista ja sen hyödyistä.