| Yhteenveto: | Oppilaat kohtaavat koulupolullaan monia siirtymävaiheita. Siirtymävaihe alakoulusta yläkouluun tapahtuu samanaikaisesti oppilaiden kehitysmuutosten kanssa. Onnistunut siirtymävaihe auttaa oppilaita kiinnittymään kouluun, ehkäisee koulupudokkuutta ja vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa. Yläkouluun siirtyvillä oppilailla on takanaan alakouluaika yhtenäis- tai erilliskoulussa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 6.-luokkalaisten tulevaisuusorientaatioita yläkouluun siirtymisestä ja selvitettiin, eroavatko yhtenäis- ja erilliskoulun oppilaiden tulevaisuusorientaatiot toisistaan, ja jos eroavat, niin miten.
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin vertailevana tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta keskisuomalaisesta koulusta, joista toinen oli yhtenäiskoulu ja toinen erilliskoulu. 46 tutkimukseen osallistunutta 6.-luokkalaista kirjoittivat tekstin aiheesta Minä yläkoululaisena. Tekstit analysoitiin aineistopohjaisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla.
Oppilaiden tulevaisuusorientaatiot käsittelivät toisia ihmisiä, opiskelemista, ympäristöä ja toimintakulttuuria. Yhtenäis- ja erilliskoulujen oppilaiden tekstejä verratessa ilmeni sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Molempien koulujen oppilaat myös odottivat ja jännittivät yläkouluun siirtymistä.
Siirtymävaihe alakoulusta yläkouluun toteutetaan usein samoin siirtymäkäytäntein ja tukitoimin. Oppilaiden mielipide, sananvalta ja yksilöllisyys näyttäytyvät vain vähäisessä roolissa. Oppilaiden osallisuus, siirtymäkäytänteiden päivittäminen ja käytänteiden aloitus jo 6. luokan syksyllä auttavat oppilaita kohtaamaan siirtymävaiheen haasteita ja huomaamaan sen myönteisiä puolia. Tämä tukee myös yhtenäisen perusopetuksen toteutumista.
|
|---|