Aikuisena autismikirjon diagnoosin saaneiden naisten kokemuksia kouluajoilta

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisena autismidiagnoosin saaneiden naisten vuorovaikutuskokemuksia kouluajoilta. Suomalaista tutkimusta tästä aihepiiristä on vielä hyvin vähän, joten tästä on tyttöjen autismin varhaisen tunnistamisen kehittyessä tärkeää tuottaa tietoa. Koska suoma...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Takamäki, Karoliina
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81544
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisena autismidiagnoosin saaneiden naisten vuorovaikutuskokemuksia kouluajoilta. Suomalaista tutkimusta tästä aihepiiristä on vielä hyvin vähän, joten tästä on tyttöjen autismin varhaisen tunnistamisen kehittyessä tärkeää tuottaa tietoa. Koska suomalaisessa koulujärjestelmässä pyritään kasvavassa määrin inklusiiviseen opetukseen, tulee monimuotoisia oppilasryhmiä kyetä tukemaan oikeudenmukaisella ja saavutettavalla tavalla. Tutkimusaineisto kerättiin etäyhteydellä toteutetuin teemahaastatteluin. Näihin yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen naista. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla. Aineiston tulkinnassa painotettiin kokemuksen tutkimuksen lähtökohtia. Tutkimustuloksissa painottuu autististen tyttöjen ulkopuolisuuden koke-mus suhteessa ikätovereihin. Suurin osa haastateltavista oli kokenut kouluaikanaan syrjintää sekä koulukiusaamista. Haastatteluaineiston perusteella nämä kokemukset ovat vaikuttaneet haastateltavien identiteetin kehittymiseen ja hyvinvointiin kielteisesti, mikä on näkynyt muun muassa mielenterveysoireiluna sekä koulupoissaoloina. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tyttöjen autismin varhainen tunnistaminen on tärkeää heidän hyvinvointinsa ja myönteisen identiteetin kehittymiseksi. Riittävän tuoretta autismitietoa tulisi olla myös opetushenkilöstöllä. Ainoastaan yksilöön kohdistuvien toimenpiteiden sijaan tulee tarkastella kriittisesti suomalaisen koulujärjestelmän rakenteita sekä kykyä toimia aidosti inklusiivisena ympäristönä.