| Summary: | Tämän tutkielman aiheena on uuden kielenopettajan tunteet uran alkuvaiheessa. Aiheen tutkiminen on
tärkeää, sillä tällä hetkellä 1/3 uusista opettajista vaihtaa alaa ensimmäisten työskentelyvuosiensa aikana. Siksi on tärkeää tiedostaa, että siirtyminen opiskelijasta opettajaksi, lyhytaikaiset työsopimukset, perehdytyksen alueelliset vaihtelut ja opettajanrooliin tottuminen luovat uudelle opettajalle haasteita. Näihin ratkaisuksi on aikaisemmin ehdotettu mm. ryhmämentorointia. Lisäksi tarkastellaan sitä,
miten opettajankoulutus on järjestetty Suomessa ja muissa Euroopan eri maissa, sillä opettajankoulutuksen sisältämät opinnot vaikuttavat siihen, millaiset työelämätaidot vastavalmistuneella opettajalla
on ja miten hän sopeutuu työelämään.
Tutkimusaineisto kerättiin anonyymillä nettikyselyllä, johon vastasi 28 viimeisten 5 vuoden aikana
valmistunutta opettajaa. Kysely sisälsi sekä taustatietoja kerääviä kysymyksiä, sekä avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vastata omin sanoin. Aineisto analysoitiin noudattaen sisällönanalyysin
metodeja ja jaoteltiin kolmeen eri yläkategoriaan: Ihmissuhteisiin, opettajan kokemiin tunteisiin ja niiden käsittelyyn, sekä opettajien työhönsä saamaan tukeen.
Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa opettajan negatiivisista ja positiivisista tunteista liittyvät
itse oppilaisiin ja oppitunteihin. Tutkimus paljasti myös, että uudet opettajat pitävät kollegoitaan yhtenä tärkeimmistä tuen muodoista, niin työhön liittyvissä asioissa kuin emotionaalisen tuen osalta. Lisäksi kävi ilmi, että lähes kaikki toivoivat saavansa opettajan työhön vielä lisää tukea niin kollegoiden, esimiesten kuin työterveydenhuollon puolesta.
|
|---|