Additiivinen sekamalli sovelluksena Alzheimerin taudin geneettisen riskin vaikutus insuliinin arvoihin

Tässä tutkielmassa tavoitteena on tutkia Alzheimerin taudin (AD) geneettisen riskin yhteyttä seerumista määritettyyn insuliinipitoisuuteen. AD on aivoja rappeuttava tauti, jonka perinnäistä syytä ei täysin tiedetä. Suurimmassa osassa tapauksista AD ei ole perinnöllinen, mutta taudin geneettisiä risk...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Heinonen, Saara
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Department of Mathematics and Statistics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81511
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkielmassa tavoitteena on tutkia Alzheimerin taudin (AD) geneettisen riskin yhteyttä seerumista määritettyyn insuliinipitoisuuteen. AD on aivoja rappeuttava tauti, jonka perinnäistä syytä ei täysin tiedetä. Suurimmassa osassa tapauksista AD ei ole perinnöllinen, mutta taudin geneettisiä riskitekijöitä tunnetaan, ja niistä tunnetuin geeni on APOE. Diabetes on yksi AD:n riskitekijöistä. Diabetesta on olemassa eri tyyppejä, joille kaikille ominaista on häiriö haiman insuliinin tuotannossa. Insuliini on ainoa verensokeria laskeva hormoni. Tutkielman aineiston analyysiosiossa käytetään sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden ehkäisyprojektin (STRIP) aineistoa. Perheitä rekrytoitiin lapsen viiden kuukauden neuvolatarkastuksen yhteydessä helmikuun 1990 ja kesäkuun 1992 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1\:062 lasta, jotka jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin seitsemän kuukauden iässä. Interventioryhmän perheille annettiin lapseen kohdistuvaa ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaa tutkimuskäynnin yhteydessä. Tutkimuksen interventiovaihe jatkui, kunnes henkilöt täyttivät 20 vuotta. Tutkimuskäynnillä otettiin verinäyte, mitattiin paino, pituus ja verenpaine. Lisäksi ravitsemusta seurattiin ruokapäiväkirjan avulla. AD:n geneettistä riskiä kuvaavat kaksi muuttujaa, joista toisessa APOE on laskettu mukaan. Koska aineiston perusteella seerumin insuliipitoisuudet eivät muutu lineaarisesti ajan suhteen, käytetään semiparametrista additiivista sekamallia. Käytännössä additiivisessa mallissa vasteen ja selittävän muuttujan välille sallitaan epälineaarinen yhteys. Tässä tutkielmassa käytetään sitä kuvaavana funktiona kuutiospliniä. Tällöin malliin saadaan käyrämuoto. Mallinnus tehdään riskisummille erikseen. Näiden lisäksi selittäviksi muuttujiksi on valittu painoindeksi, ruokavalion terveellisyyttä kuvaava indeksi, sukupuoli, interventio- ja kontrolliryhmään kuuluminen sekä ikä tutkimuskäynnillä. Osassa malleista on riskisumman ja sukupuolen välinen interaktiotermi. Toteutetuissa mallinnuksissa ilman riskisumman ja sukupuolen välistä interaktiotermiä AD:n geneettisellä riskillä ei ollut merkitsevää vaikutusta seerumin insuliinipitoisuuksiin. Osassa malleista kyseinen interaktiotermi nousi merkitseväksi. Muita merkitseviä muuttujia malleissa olivat interventio- ja kontrolliryhmään kuuluminen sekä painoindeksi.