| Yhteenveto: | Tämä tutkimus tarkastelee vuonna 2020 käynnistyneen koronapandemian objektiivisia ja subjektiivisia työmarkkinavaikutuksia nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Tutkimustehtävänä oli selvittää, kärsivätkö suomalaiset nuoret pandemian ensimmäisenä vuonna työmarkkinoilla ja mikäli kärsivät, jakautuiko objektiivinen ja subjektiivinen epävarmuus tasaisesti? Tutkimuksen aineistona on käytetty DigiConsumers -hankkeen joulukuussa 2020 keräämää kyselytutkimusta. Tutkimusaineisto on kerätty CINT-paneelin kautta. Kyselyssä selvitettiin nuorten kokemuksia pandemiasta ja asenteita digitaaliseen kulutukseen liittyen. Aineistoa analysoitiin tutkimuksessa varianssianalyysilla, lineaarisella regressioanalyysilla sekä logistisella regressioanalyysilla, minkä lisäksi kuvailevia analyyseja on tehty esimerkiksi frekvenssitaulujen ja ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimustuloksia jäsenneltiin suhteessa aikaisempiin taloudellisiin kriiseihin, tarkemmin sanoen 1990- luvun lamaan sekä vuoden 2008 finanssikriisiin.
Analyysivaiheessa aineisto jaettiin kahteen osaan elämäntilanteen mukaan. Osa nuorista oli tutkimushetkellä jo siirtynyt työelämään, kun taas osa nuorista oli vielä opiskelijoita. Pandemian ensimmäinen vuosi näyttäytyi nuorille kokonaisuudessaan raskaana, sillä elämäntilanteesta riippumatta noin joka viides oli menettänyt ainakin väliaikaisesti työpaikkansa. Lisäksi opiskelijoilla oli ongelmia opintojen saattamisessa loppuun. Etenkin ammatillisessa koulutuksessa olevilla opintojen viivästyminen oli lähes sääntö poikkeuksen sijaan. Sen sijaan subjektiivista huolestuneisuutta tulevaisuudesta ei merkittävästi esiintynyt. Tunnolliseksi itsensä mieltävät vastaajat olivat pienemmässä riskissä venyttää opintojaan, kun taas välttelykäyttäytymiseen taipuvaisten opinnot viivästyivät muita useammin. Yhteenvetona voi todeta, että pandemian vaikutukset jakautuivat nuorten aikuisten ryhmässä melko tasaisesti.
Avainsanat: koronapandemia, työmarkkinat, työmarkkinoiden valikoituminen, nuoret
|
|---|