| Yhteenveto: | Paini lajina vaatii monipuolisia voima- ja kestävyysominaisuuksia sekä kykyä palautua
nopeasti intensiivisistä ja maksimaalisista painieristä, joita voi olla useita yhden kilpailupäivän tai -viikonlopun aikana. Suomalainen käytännön valmennus näyttäisi korostavan matalatehoisen kestävyysharjoittelun ja korkean aerobisen kynnyksen roolia palautumisen
edistäjänä, vaikka tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan aerobisen kynnyksen suoraa
yhteyttä suorituskyvyn palautumiseen. Korkealle aerobiselle kynnykselle ja matalatehoiselle
kestävyysharjoittelulle ominaisina lihassolutason adaptaatioina voidaan pitää mitokondrioiden
biogeneesiä, kapillaaritiheyden sekä oksidatiivisen entsyymiaktiivisuuden parantumista, jotka johtavat tehostuneeseen kykyyn kuljettaa ja hyödyntää happea energiantuotossa. Korkealle aerobiselle kynnykselle tyypillisillä fysiologisilla adaptaatioilla saattaa olla oma roolinsa väsymyksen viivästyttäjänä sekä palautumisen edistäjä.
Tutkimukseen osallistui 20 harraste- ja kilpatason miespainijaa. Tutkimusprotokollan tarkoituksena oli stimuloida paininomaisia maksimaalisia kestävyyskuormituksia ja tutkia kuormitusten vaikutusta suorituskyvyn palautumiseen. Palautumismuuttujina hyödynnettiin maksimaalista alaraajojen isometristä voimantuottoa (MVC), kevennyshyppyjen nousukorkeutta (CMJ) sekä uupumukseen kulunutta aikaa kestävyyskuormituksissa (TTE). Tutkittavat suorittivat kolme kestävyyskuormitusta uupumuksen asti polkupyöräergometrilla maksimaalisesta hapenottokyvyn testistä saadulla maksimiteholla. Polkupyöräkuormitusten
välillä oli 15 minuutin palautus, josta 10 minuuttia suoritettiin passiivisesti istuen. Ennen jokaista polkupyöräkuormitusta tutkittavat suorittivat (Pre) hermolihasjärjestelmän testit palautuneessa tilassa sekä heti polkupyöräkuormituksen jälkeen väsyneessä tilassa (Post).
Alaraajojen maksimaalisen isometrisen voimantuoton palautumisen ja aerobisen kynnyksen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kahden viimeisen MVC-kuormituksen voimantuoton palautumisessa (p < 0,05). Kevennyshyppyjen nousukorkeuden sekä
uupumukseen kuluneen ajan palautumisella ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä aerobiseen kynnykseen missään kuormituksessa.
Näyttäisi siltä, ettei korkea aerobinen kynnys ole yhteydessä painijoiden kestävyyssuorituskyvyn palautumiseen. Sen sijaan korkea aerobinen kynnys voi edistää alaraajojen isometrisen voimantuoton palautumista väsymyksen kumuloituessa. Vaikka aerobisen kynnyksen ja alaraajojen isometrisen voimantuoton väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä yhteys, tulokset ovat ristiriidassa kevennyshypyn tuloksiin. Jatkossa on hyvä tutkia vaikuttavatko mahdollisesti eri lihastyötavat aerobisen kynnyksen ja hermolihasjärjestelmän palautumisen välisiin eroihin ja yhteyteen. On kuitenkin selvää, ettei matalatehoisen
kestävyysharjoittelun ja korkean aerobisen kynnyksen roolia pidä vähätellä suorituskyvyn näkökulmasta, sillä matalatehoisen kestävyysharjoittelun sentraaliset sekä perifeeriset adaptaatiot edistävät niin suorituskyvyn parantumista, kuin väsymyksen viivästymistä.
|
|---|