| Yhteenveto: | Suomen eduskuntalaitos uudistettiin vuonna 1906 ja se käynnisti toimintansa 1907. Eduskunnalla ei juuri ollut todellista poliittista valtaa, mutta se mahdollisti Suomen parlamentaarisen kehityksen. Eduskunnassa seurattiin poliittista kehitystä kaikkialla Euroopassa ja yhtenä tärkeänä kohdemaana pidettiin Preussin johtamaa Saksaa, joka käy ilmi sekä kansanedustajien keskusteluista että poliittisesta lehdistöstä. Sekä poliittinen oikeisto että vasemmisto seurasivat Saksan Reichstagin päätöksentekoa, lakiensäätöä sekä keskustelua. Preussin Saksaa pidettiin kehityksen mallimaana, joka johti aikansa tiedettä ja teollisuutta. Sosiaalidemokraateille erityisen tärkeää oli yhteys sisarpuolueeseen. Oikeistossa taas ilmeni edustajien omaa harrastuneisuutta ja aatteellista ihailua Saksaa kohtaan. Kummatkin osapuolet olivat monesti hyvin selvillä saksalaiskirjallisuudesta, auktoriteeteista sekä päivänpolitiikasta. Selvistä yhteyksistään huolimatta kumpikaan puoli ei suhtautunut täysin varauksetta Saksaan. Sekä oikeisto että vasemmisto pitivät tiettyjä saksalaisilmiöitä epäilyttävinä, joskin nämä ilmiöt olivat useimmiten juuri sitä, mitä vastapuoli piti toimintamallinaan. Tutkielmani edustaa laadullista historian tutkimusta, joka pohjautuu diskurssianalyysiin ja osittain politiikan tutkimukseen.
|
|---|