Musiikkisensuuri yläkoulun musiikinopetuksessa oppilaiden kokemana

Tutkielma käsittelee musiikkisensuuria yläkoulun musiikinopetuksessa oppilaiden kokemana. Pyrin selvittämään minkälaisia arvoja nuoret tunnistavat musiikkituntien toteutuneen ohjelmiston sekä sensuroidun ohjelmiston taustalta. Olen kiinnostunut myös siitä minkälainen musiikki nuorten itsensä mielest...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ranki, Anna
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81259
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielma käsittelee musiikkisensuuria yläkoulun musiikinopetuksessa oppilaiden kokemana. Pyrin selvittämään minkälaisia arvoja nuoret tunnistavat musiikkituntien toteutuneen ohjelmiston sekä sensuroidun ohjelmiston taustalta. Olen kiinnostunut myös siitä minkälainen musiikki nuorten itsensä mielestä ei sovi kouluun, ja miltä opettajan tekemä musiikkisensuuri tuntuu. Tutkimus lähti liikkeelle Kallion (2015) esittämästä huolesta, että oppilaalle merkityksellisen musiikin sensuuri voisi aiheuttaa identiteetin torjunnan kokemusta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen musiikkisensuuria käsitteenä, sekä musiikinopettajan roolia musiikkisensorina. Tämän jälkeen teen katsauksen musiikkituntien ohjelmistovalintoja ohjanneisiin arvoihin sekä määräyksiin keskiajalta nykypäivään. Arvojen muuttuessa on myös musiikkituntien toteutunut ohjelmisto ja sensuroitava ohjelmisto elänyt ajan mukana. Teoriaosuuden viimeisessä luvussa selvitän miten nuoret ilmaisevat ja rakentavat identiteettiään musiikilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on täydentää olemassa olevaa kirjallisuutta tuomalla nuorten kokemuksia esiin koulun musiikkisensuurista. Tutkimus nojaa fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla parihaastatteluina. Tutkimukseen osallistui kuusi yläkouluikäistä nuorta eräästä keskisuomalaisesta yläkoulusta. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan musiikinopettajat sensuroivat yläkoulun musiikkitunneilta pääosin perusopetuksen arvoperustan vastaista lyriikkaa. Opettajat käyttivät musiikkia sensuroidessaan Oserin (1991) esittämistä moraalisen päätöksenteon strategioista yksipuolista päätöksentekoa ja osittaista diskurssia, joista jälkimmäiseen nuoret olivat tyytyväisiä. Nuorten mainitsemat kouluun sopimattomat aiheet olivat yhteneväisiä opettajien sensuroiman lyriikan kanssa. Musiikkisensuurin aiheuttamaa identiteetin torjunnan kokemusta esti musiikkitoiveiden itsesensuuri, laaja musiikkimaku, yhteisesti esitetyt musiikkitoiveet, opettajan ja oppilaan välinen hyvä vuorovaikutus sekä opettajan kanssa yhteisesti jaettu arvomaailma.