Opettajien käsityksiä yhteisöllisestä hyvinvointityöstä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella keskisuomalaisten opettajien käsityksiä yhteisöllisen hyvinvointityön toteuttamisesta: miten oppilaiden hyvinvointia edistetään ja mitkä tekijät vaikuttavat yhteisöllisen hyvinvointityön toteuttamiseen. Lisäksi tarkasteltiin aiemmissa tutki...
| Päätekijä: | |
|---|---|
| Muut tekijät: | , , , , , |
| Aineistotyyppi: | Pro gradu |
| Kieli: | fin |
| Julkaistu: |
2022
|
| Aiheet: | |
| Linkit: | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81252 |
| Yhteenveto: | Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella keskisuomalaisten opettajien käsityksiä yhteisöllisen hyvinvointityön toteuttamisesta: miten oppilaiden hyvinvointia edistetään ja mitkä tekijät vaikuttavat yhteisöllisen hyvinvointityön toteuttamiseen. Lisäksi tarkasteltiin aiemmissa tutkimuksissa esille tulleita oppilaiden kouluhyvinvoinnin käsitysten ja opettajien käsitysten yhtäläisyyksiä ja eroja. Yhteisöllistä hyvinvointityötä on tutkittu opettajien näkökulmasta hyvin vähän. Opettajien näkemysten kautta on mahdollista saada tietoa yhteisöllisen hyvinvointityön toteuttamisen käytännöistä. Tämän tiedon avulla koulujen toimintakulttuuria on mahdollista kehittää ja parantaa kaikkien siellä toimivien hyvinvointia.
Tutkimuksen aineistona on käytetty Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeessa kerättyä kyselyaineistoa. Kysely toteutettiin Keski-Suomessa vuonna 2020. Tässä tutkimuksessa tarkastelussa olivat 246:n opettajan avovastaukset. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Lisäksi vertailtiin opettajien yhteisöllisen hyvinvointityön käsityksiä oppilaiden käsityksiin kouluhyvinvoinnista.
Osallisuuden mahdollistaminen ja liikunta koulupäivän aikana olivat tärkeimmät oppilaiden hyvinvoinnin edistämisen keinot opettajien mukaan. Yhteisöllisen hyvinvointityön toteuttamiseen vaikuttivat muun muassa oppilashuollon palveluiden saatavuus sekä koulun tilojen toimivuus ja terveellisyys. Opettajien oma työhyvinvointi sekä koulun resurssit määrittivät myös yhteisöllisen hyvinvointityön toteuttamista. Oppilaiden ja opettajien näkemykset erosivat osallisuuden toteutumisen sekä kaverisuhteiden merkityksen osalta.
|
|---|