| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vankien kouluaikaisia leimautumisen kokemuksia. Tarkastelun kohteena olivat tutkittavien kokemukset
saamistaan leimoista, leimautumiseen vaikuttaneista tekijöistä sekä ehkäisykeinoista. Leimautumista on jäsennetty tutkimuksessa Laineen (1991) sisäisen ja
ulkoisen leiman määritelmien kautta, jolloin leimoja on mahdollista jakaa yksilön itsensä sekä ulkopuolisten henkilöiden muodostamiksi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä
2022 suomalaisessa avovankilassa puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla,
joihin osallistui kuusi tuolloin vankeusrangaistustaan suorittavaa vankia. Aineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Tutkimusta
ohjasivat sekä kasvatustieteelliset, sosiologiset että kriminologiset teoriat, kuten
esimerkiksi Howard Beckerin (1991) leimautumisteoria.
Vaikka tutkittavien kokemukset leimautumisesta ovat tulosten perusteella
yksilöllisiä, niissä korostuvat samankaltaiset tekijät, kuten opettajan vaikutus ja
yksilön ajattelu. Haastateltavat nimesivät myös leimaavia rakenteita ja toimintatapoja, kuten erityisluokka tai kouluympäristö ja -kulttuuri. Tutkittavien erilaisia leimoja olivat esimerkiksi häirikkö, laiska ja päihteidenkäyttäjä. Aineistosta
ulkoisen leimautumisen kokemuksia löytyi jokaisen leiman kohdalta, kun taas
sisäisen leimautumisen kokemuksia löytyi vain noin puolesta. Tuloksissa tuodaan esille myös leimautumisen ehkäisykeinoja, kuten esimerkiksi oppilaiden
yksilöllisen kohtaaminen ja erilaisten ajattelutaitojen opettaminen.
Tuloksia voidaan hyödyntää koulun kehittämisessä sekä leimautumisilmiön ymmärtämisessä ja ehkäisemisessä sekä koulussa että laajemmin yhteiskunnassa. Vankien koulukokemuksia ja leimautumista on tutkittu vähän ja
edellä kuvatuista syistä niitä tulisi tutkia laajemmin jatkossa.
|
|---|