Linguistic compensation strategies Finnish EFL learners use in a communicative learning situation

Tämä tutkimus tutkii kielellisiä kompensaatiostrategioita kielenoppimistilanteessa. Jokainen kielen-käyttäjä hyödyntää kielenoppimisstrategioita sekä äidinkieltä käytettäessä, että vierasta kieltä opittaessa. Aiemmassa tutkimuksessa on kuitenkin keskitytty enemmän kielenoppimisstrategioihin ja suhte...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Koivula, Markus
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81055
Kuvaus
Yhteenveto:Tämä tutkimus tutkii kielellisiä kompensaatiostrategioita kielenoppimistilanteessa. Jokainen kielen-käyttäjä hyödyntää kielenoppimisstrategioita sekä äidinkieltä käytettäessä, että vierasta kieltä opittaessa. Aiemmassa tutkimuksessa on kuitenkin keskitytty enemmän kielenoppimisstrategioihin ja suhteellisen vähän kompensaatiostrategioihin, joita oppijat käyttävät, kun kohtaavat kohdekielessä sanan tai ilmaisun, jota eivät joko ymmärrä tai eivät osaa itse tuottaa. Tässä tutkimuksessa observoidaan ja raportoidaan, mitä kompensaatiostrategioita suomalaiset seitsenluokkalaiset käyttävät autenttisessa vieraan kielen oppimistilanteessa, tarkemmin kommunikatiivisessa paritehtävässä. Data kerättiin jakamalla oppilaat pareihin, joita ohjeistettiin käymään vaatteisiin liittyvä keskustelu englanniksi suomenkielisten vihjeiden avulla. Jokaiselle parille jaettiin tabletti, jolla kuvata tehtävän suoritus. Audiovisuaalinen videointi tallennustavaksi valikoitui, jotta oppijoiden ilmeet, eleet, sekä muu ei-kielellinen viestintä olisi ovat havaittavissa, jonka lisäksi videotiedostot ovat helposti tallennettavissa ja niihin on helppo päästä käsiksi. Tutkimuksessa ilmi tulleet havainnot ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, esimerkiksi sen suhteen, miten tytöt ovat valmiimpia käyttämään enemmän kompensaatiostrategioita kuin pojat, ja hyödyntävät niitä huomattavasti enemmän oppimistilanteissa. Tutkimus pyrkii avaamaan keskustelua siitä, voisiko kompensaatiostrategioiden opettamisesta olla höytyä kielenopetuksessa/oppimisessa, ja toteaa, että lisätutkimusta aiheesta tarvitaan. Tutkimuksen aikomuksena on olla astinlautana jatkotutkimukselle, jonka johdosta dataa kerättiin tarpeeksi, jotta aihetta voisi jatkaa tulevaisuudessa pro gradu - tutkimuksen muodossa.