Toimintatutkimus juniorijalkapalloilijoiden nopeusominaisuuksien kehittämisestä kilpailukauden aikana

Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Kohderyhmänä toimi Keski-Suomalaisen juniorijalkapallojoukkueen 15-vuotiaat poikapelaajat. Tutkimukseen osallistui alkujaan 20 pelaajaa, joista jakson aikana jäi neljä pois kilpailukauden aikaisista loukkaantumisista ja henkilökohtaisista syistä johtuen...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Ojala, Joona, Kuismin, Arttu
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81041
Description
Summary:Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Kohderyhmänä toimi Keski-Suomalaisen juniorijalkapallojoukkueen 15-vuotiaat poikapelaajat. Tutkimukseen osallistui alkujaan 20 pelaajaa, joista jakson aikana jäi neljä pois kilpailukauden aikaisista loukkaantumisista ja henkilökohtaisista syistä johtuen. Suunnittelimme ja pidimme pelaajille viiden viikon mittaisen harjoittelujakson, jonka aikana he tekivät nopeusominaisuuksien kehittämiseen tähtääviä harjoitteita. Pelaajat jaettiin kolmeen osaan: (1) verrokkiryhmään, (2) loikkaryhmään ja (3) juoksuryhmään. Verrokkiryhmäläiset eivät osallistuneet nopeusominaisuuksien harjoitteluun lainkaan. Loikkaryhmäläiset tekivät harjoitteita loikkapainotteisesti ja juoksuryhmäläiset suorittivat harjoitteita juoksupainotteisesti. Tutkimukseen osallistui lopulta 16 pelaajaa. Tutkimus toteutettiin viidessä vaiheessa: (1) tarpeiden kartoitus ja harjoitusohjelman suunnittelu, (2) kenttätyövaihe 1: alkumittaukset, (3) kenttätyövaihe 2: harjoitusohjelman toteutus, (4) kenttätyövaihe 3: loppumittaukset ja kysely sekä (5) harjoitusohjelman arviointi. Harjoitusohjelman tehokkuutta tutkittiin mittaamalla nopeusominaisuuksia alkutilanteessa ja harjoitusjakson päätyttyä. Tulosten perusteella loikkaryhmässä ja juoksuryhmässä oli tapahtunut ainakin jonkin asteista nopeuden kehittymistä. Vertailtaessa loikkaryhmän ja juoksuryhmän tuloksia keskenään, ei ryhmien välillä ollut juurikaan erottavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa ei siis ollut merkittävää eroa sillä, tehtiinkö nopeusharjoittelua loikka- vai juoksupainotteisesti. Tutkimuksen pieni osallistujajoukko rajoittaa kuitenkin tulosten yleistettävyyttä. Osallistujien näkemyksiä harjoittelusta selvitettiin lyhyellä kyselyllä. Pelaajat olivat kokeneet harjoittelun motivoivana. Tutkimuksen tuloksena tutkimukseen osallistunut seura sai käyttöönsä harjoittelun tueksi toimintamalleja, joita se pystyy hyödyntämään jatkossa. Tutkimusjakson aikana käytettiin erilaisia loikka- ja juoksuharjoitteita monipuolisesti, joista seura pystyy varioimaan erilaisia harjoitteita. Tutkimuksessa käytetty malli voi toimia apuna myös harjoituskauden aikaisessa nopeusharjoittelussa, joten seura pystyy hyödyntämään mallia halutessaan ympäri vuoden.