Spoken foreign language anxiety during English lessons among junior high school students

Vieraan kielen puhuminen voi aiheuttaa ihmisissä jännityksen tunteita. Vieraan kielen puhumisesta aiheutuvaa jännitystä ja kieliahdistusta on tutkittu jo 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Kieliahdistukseen voi liittyä sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita, jotka voivat haitata vieraan kielen opisk...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Härmälä, Jesse
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81033
Description
Summary:Vieraan kielen puhuminen voi aiheuttaa ihmisissä jännityksen tunteita. Vieraan kielen puhumisesta aiheutuvaa jännitystä ja kieliahdistusta on tutkittu jo 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Kieliahdistukseen voi liittyä sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita, jotka voivat haitata vieraan kielen opiskelua ja oppimista. Kieliahdistusta esiintyy esimerkiksi vieraiden kielten oppitunneilla, joilla oppilaat joutuvat osoittamaan suullista osaamistaan erilaisissa puhetilanteissa. Vaikka kieliahdistusta on tutkittu jo aiemmin, aihetta ei ole tarkasteltu vielä kovinkaan paljon suomalaisessa kouluympäristössä ja erityisesti englannin kielen oppitunneilla. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet muun muassa kieliahdistuksen aiheuttajiin ja seuraamuksiin. Koska kieliahdistuksella on osoitettu olevan negatiivisia seurauksia oppilaiden motivaatioon ja opintomenestykseen, tämä maisterintutkielma selvittää, miten suomalaiset yläasteikäiset oppilaat kokevat puhutun englannin aiheuttaman kieliahdistuksen englannin kielen oppitunneilla, ja miten sitä voitaisiin heidän mielestään helpottaa. Vastauksia tähän kysymykseen etsitään oppilailta itseltään, joiden ehdotuksia kieliahdistuksen vähentämiseksi käsitellään tässä maisterintutkielmassa. Tutkielman aineisto kerättiin yhdessä suomalaisessa yhtenäiskoulussa, josta tutkimukseen osallistui 58 oppilasta luokka-asteilta seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon sisältyi 18 Likert asteikkoa hyödyntävää kysymystä sekä 9 avointa kysymystä, joihin oppilaat kirjoittivat vastauksensa vapaasti. Tutkielmassa tutkittiin, kuinka kyseiset oppilaat kokevat suullisen englannin kielen käytön vaikuttavan heidän kieliahdistukseensa. Kieliahdistusta tarkasteltiin koko oppilasryhmän sisällä sekä sukupuolen ja englannin arvosanan perusteella. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin oppilaita esittämään ehdotuksia, jotka vähentäisivät heidän kieliahdistustaan englannin kielen tunneilla ja tekisivät englannin kielen puhumisesta vielä entistä miellyttävämpää. Saatu aineisto analysoitiin pääasiallisesti sisällönanalyysillä. Tutkielman tulokset osoittavat, että oppilaat kokevat kieliahdistusta puhuessaan englantia englannin kielen oppitunneilla. Tytöt raportoivat kokevansa kieliahdistusta useammin kuin pojat. Sen sijaan englannin arvosana ei tuntunut vaikuttavan kokemukseen kieliahdistuksesta. Tutkielman oppilaat esittivät ehdotuksia kieliahdistuksen vähentämiseksi verrattain vähän. Oppilaiden antamia ehdotuksia olivat muun muassa oman kielitaidon parantaminen, valinnanvapauden lisääminen oppitunneilla sekä kannustavan ja positiivisen ilmapiirin luominen.