| Yhteenveto: | Hallituksen päätöksen myötä ensimmäisen vieraan kielen opetus alkaa jo
1. luokalla, minkä tarkoituksena on monipuolistaa suomalaisten kielitaitoa
koulun alusta lähtien. Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdyn
kielisuihkutukseen ja sen hyödyllisyyteen sanaston oppimisen näkökulmasta.
Kielisuihkutuksen keskeinen idea on innostaa oppija uuden kielen pariin, jotta
hän jatkaisi kyseisen kielen opiskelua.
Aineisto on kerätty teettämällä sanastotesti kahden keskisuomalaisen
päiväkodin 5 ̶ 6-vuotiailla lapsilla. Sanastotestiä edelsi 12 kertaa noin puolen
tunnin mittaisia venäjän kielen kielisuihkutuskertoja. Noin viikon kuluttua
kielisuihkutuksen päättymisestä suoritettiin ensimmäinen sanastotesti ja siihen
osallistui 15 lasta. Sama testi toistettiin kuukauden kuluttua samoilla
osallistujilla. Tutkittavien tuli sanastotesteissä reagoida tervehdykseen sekä
kertoa nimensä ja ikänsä venäjäksi. Lisäksi heidän tuli nimetä näkemiään
kuvakortteja venäjäksi sekä osoittaa venäjäksi kuulemiansa sanoja vastaavia
kuvakortteja. Koska tutkittavani olivat nuoria lapsia, oli heillä vajaa luku- ja
kirjoitustaito, joten testasin ainoastaan tutkittavien kykyä nimetä sanoja sekä
tunnistaa niitä heidän kuulemansa perusteella.
Sanastotesteistä tehtiin regressioanalyysi, ja tuloksesta 70 %:ssa sanojen
osaaminen selittyy kielisuihkutuskerroille osallistumisen määrällä. Kuukauden
jälkeen toistetussa samassa sanastotestissä – joka viestii täsmällisemmin lapsen
kyvystä oppia sanoja ja tallettaa niitä pitkäkestoiseen muistiin – 64 % selittyi
osallistumiskertojen määrällä. Saatu tulos voi myös kuvastaa tutkittavien
henkilöiden motivaatiota tai sen alhaisuutta.
|
|---|