Korpusavusteinen diskurssintutkimus COVID-19-rokottamattomista Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaisia kollokaatteja sana rokottamaton saa Helsingin Sanomien COVID-19-aiheisissa verkkoartikkeleissa, millaisissa konteksteissa kollokaatit esiintyvät sekä millaisia diskursseja kollokaattien yhteydessä esiintyvät sanavalinnat rokottamattomista luovat...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kiiskinen, Meri
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80962
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaisia kollokaatteja sana rokottamaton saa Helsingin Sanomien COVID-19-aiheisissa verkkoartikkeleissa, millaisissa konteksteissa kollokaatit esiintyvät sekä millaisia diskursseja kollokaattien yhteydessä esiintyvät sanavalinnat rokottamattomista luovat. Näihin havaintoihin perustuen pohditaan lisäksi sitä, voidaanko Helsingin Sanomien uutisointia rokottamattomista pitää objektiivisena. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia diskursseja noodin rokottamat kanssa esiintyvät kollokaatit konteksteineen rokottamattomista muodostavat? ja 2. Onko Helsingin Sanomien uutisointi rokottamattomista objektiivista? Tutkielman teoria pohjautuu sekä korpuslingvistiikan että diskurssintutkimuksen yhdistävään korpusavusteiseen diskurssintutkimukseen (CADS). Tutkielman aineistona käytetään itse koottua korpusta, joka sisältää kaikki Helsingin Sanomien verkkopalvelussa aikavälillä 13.12.2020-31.12.2021 julkaistut, rokottamaton-sanan sisältävät artikkelit. AntConc-korpusanalyysityökalun avulla aineistosta on poimittu noodin rokottamat 100 merkitsevintä kollokaattia, joista analyysiin niitä päätyi yhteensä 90. Kollokaatit on jaoteltu niiden merkitysten ja esiintymiskontekstien perusteella diskurssiprosodioihin, joita ovat rokottamattomat ihmisryhmät, toimenpiteet, rokottamattomuuden seuraukset, intensiteettisanat, vastakohdat sekä paikat. Diskurssiprosodioiden pohjalta on muodostettu myös koko aineiston kattavat, laajemmat diskurssit, joita ovat sairastumisen diskurssi, sulkeutunut yhteiskunta -diskurssi sekä kuolemisen diskurssi. Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin Sanomien uutisointi rokottamattomista on usein asenteellista ja noodi rokottamat esiintyy usein konteksteissa, joissa rokottamattomia ja rokotettuja vertaillaan toisiinsa. Asenteellisuus ilmenee erityisesti kollokaattien kanssa esiintyvinä syyllistävinä sanoina ja rokottamattomuuden haittojen korostamisena. Tutkimus tuo tiettävästi uutta tietoa rokottamattomiin liittyvästä uutisoinnista COVID-19-kontekstissa.